Hyvinvointialueuudistuksen vaikutukset kuntien toimintaan ja talouteen
Klenberg, Sari (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120835330
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120835330
Tiivistelmä
Vuoden 2023 alusta voimaan tulleen hyvinvointialueuudistuksen myötä kuntien järjestämisvastuu sosiaali- ja terveydenhoitopalvelujen sekä pelastustoimen osalta lakkasi. Toteutettu uudistus oli isoin kuntien toimintaan ja talouteen vaikuttava muutos lähihistoriassa.
Tutkimuksen tarkoituksena ja tutkimustehtävänä oli selvittää kuntien muuttunut toiminta- ja taloustilanne hyvinvointialueuudistuksen seurauksena. Tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa sekä lisätä ymmärrystä kun-tien muuttuneesta tilanteesta osana laajaa julkisen hallinnon uudistamista. Työn teoreettinen viitekehys muodostui kuntien toimintaa ja taloutta säätelevien tekijöiden, sekä hyvinvointialueuudistuksen kuvauksesta.
Tutkimus toteutettiin menetelmällisesti laadullisena tarkastelemalla Manner-Suomen kuntien lakisääteisiä, uudistuksen voimaantulon hetkelle sijoittuvia tilinpäätös- sekä talousarviodokumentteja. Kerätty aineisto analysoitiin teemoittelun ja abduktiivisen päättelyn kautta.
Tutkimuksen tuloksissa ja johtopäätöksissä ilmeni, että hyvinvointialueuudistus vaikutti kuntien organisaatiorakenteeseen muuttamalla sitä jäljelle jääneitä tehtäviä ja toimintaympäristöä vastaavaksi sekä vaikutti myös kuntakonsernin tasolla tehtäviin omistuksen uudelleenjärjestelyihin. Uudistuksen myötä muuttuva rahoitus aiheuttaa kunnille tarpeen tasapainottaa talouttaan, mutta samanaikaisesti sopeuttamiseen käytettävät keinovalikoimat vähentyvät ja haastavat kuntia löytämään uusia keinoja talouden ohjaukseen ja tasapainon ylläpitämiseen. Kuntien työpanos uudistuksen valmistelussa koettiin merkittäväksi ja uudistuksen myötä kuntien tuli muodostaa uusia yhteistyörajapintoja hyvinvointialueiden kanssa. Uudistuksen myötä kunnat kokivat tilanteensa helpottuvan nopeimmin kasvavien sosiaali- ja terveydenhoitokulujen siirtyessä pois kunnilta, mutta samanaikaisesti uudistuksen myötä muuttuvan rahoituksen kohtelevan kuntia epäreilulla tavalla ja vaikeuttavan tulevan toiminnan ja talouden suunnittelua.
Tutkimuksen tarkoituksena ja tutkimustehtävänä oli selvittää kuntien muuttunut toiminta- ja taloustilanne hyvinvointialueuudistuksen seurauksena. Tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa sekä lisätä ymmärrystä kun-tien muuttuneesta tilanteesta osana laajaa julkisen hallinnon uudistamista. Työn teoreettinen viitekehys muodostui kuntien toimintaa ja taloutta säätelevien tekijöiden, sekä hyvinvointialueuudistuksen kuvauksesta.
Tutkimus toteutettiin menetelmällisesti laadullisena tarkastelemalla Manner-Suomen kuntien lakisääteisiä, uudistuksen voimaantulon hetkelle sijoittuvia tilinpäätös- sekä talousarviodokumentteja. Kerätty aineisto analysoitiin teemoittelun ja abduktiivisen päättelyn kautta.
Tutkimuksen tuloksissa ja johtopäätöksissä ilmeni, että hyvinvointialueuudistus vaikutti kuntien organisaatiorakenteeseen muuttamalla sitä jäljelle jääneitä tehtäviä ja toimintaympäristöä vastaavaksi sekä vaikutti myös kuntakonsernin tasolla tehtäviin omistuksen uudelleenjärjestelyihin. Uudistuksen myötä muuttuva rahoitus aiheuttaa kunnille tarpeen tasapainottaa talouttaan, mutta samanaikaisesti sopeuttamiseen käytettävät keinovalikoimat vähentyvät ja haastavat kuntia löytämään uusia keinoja talouden ohjaukseen ja tasapainon ylläpitämiseen. Kuntien työpanos uudistuksen valmistelussa koettiin merkittäväksi ja uudistuksen myötä kuntien tuli muodostaa uusia yhteistyörajapintoja hyvinvointialueiden kanssa. Uudistuksen myötä kunnat kokivat tilanteensa helpottuvan nopeimmin kasvavien sosiaali- ja terveydenhoitokulujen siirtyessä pois kunnilta, mutta samanaikaisesti uudistuksen myötä muuttuvan rahoituksen kohtelevan kuntia epäreilulla tavalla ja vaikeuttavan tulevan toiminnan ja talouden suunnittelua.