Viherpesun esiintyminen suomalaisissa ESG-osakerahastoissa vastuullisen sijoittamisen näkökulmasta

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena on selvittää vastuullisen sijoittamisen näkökulmasta, että esiintyykö suomalaisissa ESG-osakerahastoissa viherpesua. Tavoitteeseen päästään tarkastelemalla ESG-dataa, joka auttaa analysoimaan viherpesun esiintymistä ja vastuullisen sijoittamisen kannalta ongelmallisia seikkoja. Rahastojen sijoituksiin liittyvää ESG-dataa saadaan tutkimuksessa käsiteltävien rahastojen rahastontarjoajien ja ESG-luokittajien sivuilta sekä Suomen rahastotutkimuksen raporteista.

Opinnäytetyön tietoperusta muodostuu kahdesta osasta. Ensimmäinen osa käsittelee tutkimuksen kannalta tärkeimmät viherpesuun, ESG:hen ja vastuulliseen sijoittamiseen liittyviä käsitteitä, mikä avaa aiheen taustaa auttaen ymmärtämään tutkimuksessa käsiteltävää aihekokonaisuutta. Toinen osa sisältää havainnointia ESG:n, vastuullisen sijoittamisen ja viherpesun yhteyksistä toisiinsa. Tässä osassa avataan tarkemmin mitä tarkoitetaan ESG-osakerahastoilla, ESG-indekseillä, vastuullisella sijoittamisella ja viherpesulla. Lisäksi tässä osassa käsitellään ongelmia, joita sisältyy ESG-indekseihin ja vastuulliseen sijoittamiseen sekä esitetään olemassa olevaa sääntelyä liittyen viherpesuun ja valvontaviranomaisten raportit viherpesusta. Tietoperustan pohjalta ymmärtää mitä tarkoitetaan vastuullisella sijoittamisella, ESG:llä sekä miten viherpesua voidaan havainnoida saatavilla olevan ESG-datan perusteella.

Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisella tutkimusotteella, mutta kuitenkin kvantitatiivisena tutkimuksena. Aineisto tutkimukseen kerättiin rahastojentarjoajien sivuilta ja Suomen rahastotutkimuksen kuukausiraporteista. Näistä lähteistä saatujen tietojen avulla pystyttiin laatimaan taulukot, joissa voitiin esittää rahastojen taloudellisia tunnuslukuja ja performanssi ESG:n suhteen. Lisäksi voitiin tarkastella ongelmallisiksi koettujen sijoitusten osuuksia sekä ESG-arvosanojen osuuksia. Kvalitatiivinen tutkimusote näkyi tutkimuksessa siten, että se auttoi saamaan paremman kuvan rahastojen vastuullisuudesta esimerkiksi arvioidessa sijoituskohteiden ongelmallisuutta.

Ottaen huomioon vastuullisuuteen sekä viherpesuun liittyvien määritelmien epäselvyyden ja sääntelyn puutteen vuoksi ei voida varmasti sanoa viherpesua esiintyvän suomalaisissa ESG-osakerahastoissa. Tuloksista voidaan kuitenkin huomata, että jotkin rahastot ovat tehneet mahdollisesti ongelmallisia ratkaisuja liittyen sijoituskohteisiin, vastuullisuusraportointiin ja rahastojen performanssin vertailuun. Lisäksi huomion arvoista on, että vastuullinen sijoittaminen on subjektiivinen käsite, mikä tekee sen käsittelystä haastavaa. Tutkimusaihe on ajankohtainen ja kiinnostava, koska valvontaviranomaisten on määrä julkaista lopulliset raporttinsa viherpesusta keväällä 2024 ja onkin kiinnostavaa tulevaisuuden kannalta, kuinka sääntely viherpesun ympärillä tulee muuttumaan. Tutkimuksessa esitetään jatkotutkimusehdotukseksi lyhyellä aika välillä tutkimusta toisista rahastotyypeistä ja pidemmällä aikavälillä uuden tiedon tullessa saataville hyödyntää tätä tutkimusta uuden tutkimuksen pohjana.