Fyysisen harjoittelun vaikutus kliinisten laboratoriotutkimusten tuloksiin

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten näytteenottoa edeltävä fyysinen harjoittelu vaikuttaa yleisimpien kliinisten laboratoriotutkimusten tuloksiin, ja kuinka kauan vaikutukset kestävät. Lisäksi tarkoituksena oli tehdä Mehiläiselle opas urheilijoiden valmistautumisesta laboratoriotutkimuksiin. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Lähteinä käytettiin tieteellisiä tutkimusartikkeleita sekä alan kirjallisuutta. Aihetta on tutkittu joidenkin laboratoriotutkimusten osalta paljonkin, mutta useimmissa tutkimusartikkeleissa harjoituksen jälkeinen seuranta-aika oli melko lyhyt. Siten tietoa vaikutusten kestosta ei ollut jokaisen laboratoriotutkimuksen osalta hyvin saatavissa. Lisäksi kyselytutkimuksella selviteltiin ihmisten kokemuksia siitä, ovatko he saaneet ohjausta laboratoriotutkimuksiin valmistautumiseen liikunnan osalta.

Suurin osa ihmisistä harrastaa liikuntaa vähintään kerran viikossa, ja näytteenottoa edeltävä fyysinen harjoittelu voi aiheuttaa huomattavia muutoksia useiden laboratoriotutkimusten tuloksiin. Esimerkiksi harjoituksen tyyppi, kesto ja intensiteetti, sekä henkilön fyysinen kunto voivat vaikuttaa harjoittelun aiheuttamien muutosten kestoon ja voimakkuuteen. Jopa erilaiset palautumismetodit harjoituksen jälkeen voivat vaikuttaa tutkimustulosten palautumiseen suoritusta edeltävälle tasolle. Joidenkin laboratoriotutkimusten tulokset saattavat palautua suoritusta edeltävälle tasolle jo alle vuorokaudessa, mutta esimerkiksi plasman CK voi pysyä huomattavasti kohonneena useita vuorokausia.

Suurin osa kyselytutkimukseen vastanneista ei ollut laboratoriokokeisiin valmistautuessaan ikinä saanut neuvontaa siihen, kuinka näytteenottoon tulisi valmistautua liikunnan osalta. Aihetta olisikin hyödyllistä tutkia enemmän, ja potilaiden ohjaukseen näytteenottoon valmistautumisen osalta olisi hyvä kiinnittää enemmän huomiota.

Syftet med det här examensarbetet var att reda ut hur fysisk träning före provtagningen påverkar resultatet av vanliga kliniska laboratorieprover, och hur länge effekterna kan vara. Dessutom fanns ett syfte att göra patientinstruktioner för Mehiläinen, som berättar hur idrottare skall förbereda sig inför laboratorieprovtagning. Metoden som användes var litteraturstudie. Som källor användes vetenskapliga forskningsartiklar och litteratur inom området. Ämnet har blivit forskat mycket gällande vissa laboratorieundersökningar, men i största del av studierna har uppföljningstid efter träningen varit ganska kort. Därför hittades inte väldigt mycket information av effekternas varaktighet vid alla laboratorieundersökningar. Dessutom utreddes det i detta examensarbete genom en enkät, om människor brukar få rådgivning angående hur de skall förbereda sig inför laboratorieundersökningar, speciellt gällande träning före provtagning.

Av de som svarade på enkäten visade det sig att de flesta tränar minst en gång i veckan. Fysisk träning före provtagningen kan påverka resultatet av många olika laboratorieundersökningar. Tillexempel typ, varaktighet och intensitet av träningen kan påverka effekternas varaktighet och kraftighet. Även olika återhämtningsmetoder efter träning kan påverka att hur resultaten återgår till samma nivå som före träningen. Resultatet av vissa laboratorieundersökningar kan återgå till samma nivå som före träningen inom ett dygn, men tillexempel plasmans CK kan vara betydligt förhöjd flera dygn efter träning.

De flesta av enkätundersöknings svarare hade aldrig fått rådgivning gällande träning före blodprovstagning. Det skulle vara nödvändigt att studera ämnet vidare, och förbättra instruktioner till patienter.

The purpose of this thesis was to find out the effects of physical training in the results of the common clinical laboratory tests, and how long the effects can last. A guide was also made for Mehiläinen to instruct athletes in preparing for laboratory tests. The thesis was created as a descriptive literature review. Scientific research articles and literature were used as sources. In most research articles the follow-up time after exercise was quite short, so information for the duration of effects was difficult to find. Also a survey was done to find out people's experiences of the received guidance on exercising before laboratory tests.

Most of people do some kind of exercise at least once a week, and physical exercise before blood or urine tests can cause significant changes in the results of several clinical laboratory tests. Intensity, type and duration of the exercise, the person's physical condition and many other factors can affect the intensity and duration of the exercise-induced changes on test results. Even different recovery methods after the exercise may affect the recovery of the test results to the pre-exercise level. In the case of some laboratory tests, the test result may return to the pre-exercise level in less than a day, but for example the plasma creatine kinase concentration may remain significantly elevated for several days.

Most people who answered the survey had never got guidance about exercising before sampling. It would be important to study the topic more, and it would be important to pay more attention to the guidance of patients in terms of preparing for sampling.