Puhelinsoitoista pelitilastoihin: tiedonhaun keinot urheilutoimittajan työssä
Forsberg, Paavo (2023)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120835438
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120835438
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tarkasteltiin urheilutoimittajan journalistista tiedonhakua kuuden eri teeman avulla. Teemat olivat puhelinhaastattelu, juttukeikka, käännös, tilastot, Twitter (nykyinen X) ja sähköpostihaastattelu. Tavoitteena oli selvittää millaisia valmiuksia, valmistautumista ja toteuttamista eri tiedonhankinnan keinot vaativat ja missä tilanteessa niitä kannattaa käyttää.
Teemoja lähestyttiin niitä koskevan tietoperustan avulla. Opinnäytetyössä käsiteltiin kutakin tiedonhakukeinoa toimittajan itse julkaisemien kahden artikkelin avulla (sähköpostihaastattelua käsiteltiin yhden artikkelin verran). Niitä vertailtiin lähdekirjallisuuteen ja pohdittiin, mihin tilanteeseen ne sopivat ja miksi.
Artikkeleista kolme käsitteli jalkapalloa, kaksi suunnistusta ja jääkiekkoa. Lisäksi mukana oli pesäpalloa, koripalloa ja yleisurheilua kutakin yhden jutun verran. Jutuista kolme käsitteli naisurheilijoita tai -joukkuetta ja yhdessä on äänessä koripallojoukkueen naispuolinen toimitusjohtaja. Seitsemän jutuista käsitteli miesten urheilua. Artikkeleista vanhin on julkaistu kesäkuussa 2022 ja tuorein kesäkuussa 2023. Jutut valittiin satunnaisesti.
Opinnäytetyön tekeminen vahvisti käsitystä siitä, että urheilutoimittajan työ vaatii monipuolisia tiedonhakutaitoja. Työstä selviää, että eri keinot sopivat erilaisiin tilanteisiin. Ulkomailla tapahtuviin asioihin saattaa sopia parhaiten kääntäminen, joskus taas on kätevintä soittaa asiantuntijalle tai käydä juttukeikalla, jotta saa vastaukset juuri haluttuihin kysymyksiin. Yksi tuloksista on myös se, että yhdellä tiedonhakukeinolla saa harvoin tehdyksi kiinnostavaa artikkelia. Toimittajan on osattava siis yhdistellä erilaisia tiedonhaun keinoja ja miettiä, millä tavalla tietystä asiasta saa parhaiten etsittyä kiinnostavia näkökulmia.
Vastaavia urheilutoimittajan tiedonhakua tarkastelevia suomalaisia opinnäytetöitä ei löytynyt, joten työ voi tuoda uutta tietoa urheilujournalismin tiedonhakua käsittelevään tutkimukseen.
Teemoja lähestyttiin niitä koskevan tietoperustan avulla. Opinnäytetyössä käsiteltiin kutakin tiedonhakukeinoa toimittajan itse julkaisemien kahden artikkelin avulla (sähköpostihaastattelua käsiteltiin yhden artikkelin verran). Niitä vertailtiin lähdekirjallisuuteen ja pohdittiin, mihin tilanteeseen ne sopivat ja miksi.
Artikkeleista kolme käsitteli jalkapalloa, kaksi suunnistusta ja jääkiekkoa. Lisäksi mukana oli pesäpalloa, koripalloa ja yleisurheilua kutakin yhden jutun verran. Jutuista kolme käsitteli naisurheilijoita tai -joukkuetta ja yhdessä on äänessä koripallojoukkueen naispuolinen toimitusjohtaja. Seitsemän jutuista käsitteli miesten urheilua. Artikkeleista vanhin on julkaistu kesäkuussa 2022 ja tuorein kesäkuussa 2023. Jutut valittiin satunnaisesti.
Opinnäytetyön tekeminen vahvisti käsitystä siitä, että urheilutoimittajan työ vaatii monipuolisia tiedonhakutaitoja. Työstä selviää, että eri keinot sopivat erilaisiin tilanteisiin. Ulkomailla tapahtuviin asioihin saattaa sopia parhaiten kääntäminen, joskus taas on kätevintä soittaa asiantuntijalle tai käydä juttukeikalla, jotta saa vastaukset juuri haluttuihin kysymyksiin. Yksi tuloksista on myös se, että yhdellä tiedonhakukeinolla saa harvoin tehdyksi kiinnostavaa artikkelia. Toimittajan on osattava siis yhdistellä erilaisia tiedonhaun keinoja ja miettiä, millä tavalla tietystä asiasta saa parhaiten etsittyä kiinnostavia näkökulmia.
Vastaavia urheilutoimittajan tiedonhakua tarkastelevia suomalaisia opinnäytetöitä ei löytynyt, joten työ voi tuoda uutta tietoa urheilujournalismin tiedonhakua käsittelevään tutkimukseen.