Expression of miR-32, Ki-67, Btg2, and Pten in Transgenic Mouse Prostate Tissue
Alanen, Osku (2014)
Alanen, Osku
Tampereen ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014110415208
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014110415208
Tiivistelmä
Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpä. Kastraatioresistentti eturauhassyöpä on eturauhassyövän edistynyt muoto, johon ei ole löydetty parantavaa hoitokeinoa. Kastraatioresistentti eturauhassyöpä on vastuussa yli 28 000 kuolemasta vuosittain USA:ssa. Tästä johtuen uusia biomarkkereita ja hoitokeinoja etsitään jatkuvasti. Mahdollisia biomarkkereita voivat olla esimerkiksi mikroRNA:t, jotka ovat geenien ilmentymistä sääteleviä lyhyitä ei-koodaavia RNA:ita. Biomarkkereihin voivat kuulua myös eri tuumorisuppressorigeenit, jotka ovat osa solusyklin säätelyä. Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia useiden eri biomarkkerien ilmentymistä transgeenisen hiiren eturauhaskudoksessa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli pystyttää in situ hybridisaatio -menetelmä miR-32:n määritykseen sekä menetelmä Ki-67:n, Btg2:n ja Pten:n immunohistokemiallista värjäystä varten ja tutkia pystytettyjen menetelmien perusteella näiden biomarkkerien ilmentymistä.
Ki-67:n, Btg2:n ja Pten:n määritystä varten pystytettiin yleispätevä immunohistokemiallinen värjäysmenetelmä PAXgene-fiksauksella. Lisäksi pystytettiin menetelmä miR-32:n määritykseen in situ hybridisaation avulla, mutta saatu värjäystulos oli epätasaista. In situ hybridisaation tulosten perusteella miR-32 ilmentymistä oli havaittavissa villityypin (WT) ja trasgeenisen (TG) hiiren dorsolateraalisessa eturauhaskudoksessa. Ki-67 ilmentyi pienissä määrin WT- ja TG-hiirten dorsaalissa eturauhaskudoksessa. Btg2 ilmentyi lähinnä WT- ja TG-hiirten eturauhasen, virtsaputken ja siemenjohtimen basaalisoluissa. Pten ilmentyi WT- ja TG-hiirten virtsaputken basaalisoluissa ja heikosti eturauhaskudoksessa. WT- ja TG-hiirten ilmentymisessä ei havaittu suurta eroa minkään biomarkkerin yhteydessä.
Opinnäytetyössä pystytetty immunohistokemiallinen värjäysmenetelmä on tarpeeksi luotettava jatkotutkimuksia varten. In situ hybridisaation tulosten parantamiseksi tulisi suorittaa lisää menetelmän optimointia. Lisäksi saadut immunohistokemialliset värjäykset tulisi toistaa tuoreemmilla kudosleikkeillä, jotta saataisiin selvitettyä syy mahdollisiin värjäyseroihin kudosleikkeiden välillä. Tulevaisuudessa opinnäytetyössä pystytettyjä menetelmiä voidaan käyttää hyödyksi eturauhassyöpää sairastavien hiirilinjojen tutkimisessa. Tutkimalla ilmentymistä näissä hiirilinjoissa voidaan arvioida näiden biomarkkerien roolia eturauhassyövän synnyssä sekä kastraatioresistentin eturauhassyövän muodostuksessa.
Ki-67:n, Btg2:n ja Pten:n määritystä varten pystytettiin yleispätevä immunohistokemiallinen värjäysmenetelmä PAXgene-fiksauksella. Lisäksi pystytettiin menetelmä miR-32:n määritykseen in situ hybridisaation avulla, mutta saatu värjäystulos oli epätasaista. In situ hybridisaation tulosten perusteella miR-32 ilmentymistä oli havaittavissa villityypin (WT) ja trasgeenisen (TG) hiiren dorsolateraalisessa eturauhaskudoksessa. Ki-67 ilmentyi pienissä määrin WT- ja TG-hiirten dorsaalissa eturauhaskudoksessa. Btg2 ilmentyi lähinnä WT- ja TG-hiirten eturauhasen, virtsaputken ja siemenjohtimen basaalisoluissa. Pten ilmentyi WT- ja TG-hiirten virtsaputken basaalisoluissa ja heikosti eturauhaskudoksessa. WT- ja TG-hiirten ilmentymisessä ei havaittu suurta eroa minkään biomarkkerin yhteydessä.
Opinnäytetyössä pystytetty immunohistokemiallinen värjäysmenetelmä on tarpeeksi luotettava jatkotutkimuksia varten. In situ hybridisaation tulosten parantamiseksi tulisi suorittaa lisää menetelmän optimointia. Lisäksi saadut immunohistokemialliset värjäykset tulisi toistaa tuoreemmilla kudosleikkeillä, jotta saataisiin selvitettyä syy mahdollisiin värjäyseroihin kudosleikkeiden välillä. Tulevaisuudessa opinnäytetyössä pystytettyjä menetelmiä voidaan käyttää hyödyksi eturauhassyöpää sairastavien hiirilinjojen tutkimisessa. Tutkimalla ilmentymistä näissä hiirilinjoissa voidaan arvioida näiden biomarkkerien roolia eturauhassyövän synnyssä sekä kastraatioresistentin eturauhassyövän muodostuksessa.