Hamstring-vammojen postoperatiivinen kuntoutus, potilasohje
Kuosmanen, Henrik; Sipilä, Kimi (2023)
Kuosmanen, Henrik
Sipilä, Kimi
2023
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120835539
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120835539
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä käsitellään hamstring-vammojen postoperatiivista
kuntoutusta. Työ kertoo hamstring-lihaksen anatomiasta, hamstring-lihaksen
vammamekanismista sekä kyseisen vamman postoperatiivisesta
kuntoutuksesta. Opinnäytetyön tarkoitus oli tuottaa tuotekehitysprosessin
menetelmällä potilasohje hamstring-vammojen postoperatiivisesta
kuntoutuksesta. Opinnäytetyön tavoite oli tukea fysioterapeutteja
kuntoutustyössään ja potilaita kuntoutumisessa hamstring-operaation jälkeen.
Opinnäytetyö toteutettiin tuotekehitysprosessina, jonka tuotoksena syntyi potilasohje hamstring-vammojen postoperatiivisesta hoidosta. Ohje sisältää teoriatietoa hamstring-lihaksesta sekä sen postoperatiivisesta kuntoutuksesta
ensimmäisten kuuden viikon ajan leikkauksesta. Ohjeen sisältö on luotu
yhdistäen teoreettinen viitekehys ja toimeksiantajan kuntoutuskäytänteet. Ohjeessa on esitelty havainnollistavilla kuvilla vuoteesta ylösnousu sekä terapeuttisia harjoitteita. Työn tuotekehitysprosessi koostui kehittämistarpeiden
tunnistamisesta, ideavaiheesta, luonnosteluvaiheesta tuotteen kehittelystä ja
tuotteen viimeistelystä.
Ensimmäisten kuuden viikon aikana keskeisintä on suojella leikattua jännettä
tai jänteitä liialliselta venytykseltä. Harjoittelun tavoitteena on ehkäistä
veritulppien muodostumista ja estää lihasmassan vähenemistä.
Tutkimuskirjallisuudessa tunnetaan kaksi erilaista lähestymistapaa
postoperatiiviseen kuntoutukseen. Ensimmäisessä suositellaan leikkauksen
jälkeistä polven tai lonkan immobilisaatiota, kun taas toisessa linjassa tätä ei
suositella, ja harjoittelu aloitetaan varhaisemmassa vaiheessa. Tämän
opinnäytetyön toimeksiantaja kannattaa varhaisen mobilisoinnin linjaa.
Aiheesta ei ole tehty laajasti tutkimuksia, mikä teki teoreettisen viitekehyksen
luomisesta haastavaa. Toimeksiantajan käytössä olevat kuntoutuskäytänteet
olivat osittain ristiriidassa teoreettisen viitekehyksen kanssa, mikä vaikeutti
potilasohjeen laatimista. Kirjallisuuskatsauksen tulosten perusteella ja
toimeksiantajan kanssa yhteistyötä tehden valittiin kuusi erilaista harjoitetta
potilasohjeen päivittämistä varten. Harjoitteiden valinta ja niiden ajoitus sekä
annostelu tehtiin toimeksiantajan kanssa. Näiden päivitettyjen harjoitteiden
avulla potilaat voivat saada entistä paremmin räätälöityä kuntoutusta, joka
ottaa huomioon yksilöllisen toimintakyvyn ja kuntoutumisen etenemisen.
kuntoutusta. Työ kertoo hamstring-lihaksen anatomiasta, hamstring-lihaksen
vammamekanismista sekä kyseisen vamman postoperatiivisesta
kuntoutuksesta. Opinnäytetyön tarkoitus oli tuottaa tuotekehitysprosessin
menetelmällä potilasohje hamstring-vammojen postoperatiivisesta
kuntoutuksesta. Opinnäytetyön tavoite oli tukea fysioterapeutteja
kuntoutustyössään ja potilaita kuntoutumisessa hamstring-operaation jälkeen.
Opinnäytetyö toteutettiin tuotekehitysprosessina, jonka tuotoksena syntyi potilasohje hamstring-vammojen postoperatiivisesta hoidosta. Ohje sisältää teoriatietoa hamstring-lihaksesta sekä sen postoperatiivisesta kuntoutuksesta
ensimmäisten kuuden viikon ajan leikkauksesta. Ohjeen sisältö on luotu
yhdistäen teoreettinen viitekehys ja toimeksiantajan kuntoutuskäytänteet. Ohjeessa on esitelty havainnollistavilla kuvilla vuoteesta ylösnousu sekä terapeuttisia harjoitteita. Työn tuotekehitysprosessi koostui kehittämistarpeiden
tunnistamisesta, ideavaiheesta, luonnosteluvaiheesta tuotteen kehittelystä ja
tuotteen viimeistelystä.
Ensimmäisten kuuden viikon aikana keskeisintä on suojella leikattua jännettä
tai jänteitä liialliselta venytykseltä. Harjoittelun tavoitteena on ehkäistä
veritulppien muodostumista ja estää lihasmassan vähenemistä.
Tutkimuskirjallisuudessa tunnetaan kaksi erilaista lähestymistapaa
postoperatiiviseen kuntoutukseen. Ensimmäisessä suositellaan leikkauksen
jälkeistä polven tai lonkan immobilisaatiota, kun taas toisessa linjassa tätä ei
suositella, ja harjoittelu aloitetaan varhaisemmassa vaiheessa. Tämän
opinnäytetyön toimeksiantaja kannattaa varhaisen mobilisoinnin linjaa.
Aiheesta ei ole tehty laajasti tutkimuksia, mikä teki teoreettisen viitekehyksen
luomisesta haastavaa. Toimeksiantajan käytössä olevat kuntoutuskäytänteet
olivat osittain ristiriidassa teoreettisen viitekehyksen kanssa, mikä vaikeutti
potilasohjeen laatimista. Kirjallisuuskatsauksen tulosten perusteella ja
toimeksiantajan kanssa yhteistyötä tehden valittiin kuusi erilaista harjoitetta
potilasohjeen päivittämistä varten. Harjoitteiden valinta ja niiden ajoitus sekä
annostelu tehtiin toimeksiantajan kanssa. Näiden päivitettyjen harjoitteiden
avulla potilaat voivat saada entistä paremmin räätälöityä kuntoutusta, joka
ottaa huomioon yksilöllisen toimintakyvyn ja kuntoutumisen etenemisen.