Kuraattorien arvioita Zekki-palvelun hyödynnettävyydestä ja kehittämistarpeista
Laaksonen, Saana (2023)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120835615
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120835615
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kuraattorien arvioita digitaalisen Zekki-palvelun hyödynnettävyydestä ja kehittämistarpeista. Tavoitteena oli saada arviointitietoa ja kehittämisehdotuksia, jotka ovat hyödyksi palvelun jatkokehittämisessä. Zekissä kartoitetaan nuoren elämäntilannetta ja kokonaishyvinvointia kymmenen kysymyksen avulla. Nuori saa Zekkiin vastattuaan palautteen ja vinkkejä elämäntilanteeseensa sopivista palveluista.
Opinnäytetyössä on hyödynnetty laadullisia tutkimusmenetelmiä, mutta on pohjimmiltaan kehittämispainotteinen. Selvitystä varten toteutettiin kolme 15–25-vuotiaiden nuorten kanssa työskentelevän kuraattorin teemahaastattelua. Haastatteluissa demottiin testiversion avulla Zekin jatkokehittämisaihioita.
Haastattelujen perusteella Zekki voi olla hyödyksi etenkin puheeksioton ja kokonaistilanteen kartoituksen apuvälineenä. Hyödynnettävyys korostuu erityisesti silloin, kun nuoren tilanteesta on vaikea saada selkeää kuvaa pelkästään keskustelun keinoin. Zekin palautetta voi hyödyntää monipuolisesti työskentelyn ja hahmottamisen apuna. Nuoren kanssa voi esimerkiksi miettiä yhdessä mikä pitäisi muuttua, jotta jonkin vastauksen kohdalla pääsisi punaiselta alueelta keltaiselle alueelle.
Vastauksista saatiin konkreettisia jatkokehittämisehdotuksia. Muun muassa päihteidenkäyttöön ja mielenterveyteen sekä seksuaalisuuteen ja sukupuoli-identiteettiin liittyvää sisältöä toivottiin. Lisäksi vertaistarinoita pidettiin tärkeinä. Kuraattorit toivoivat, että Zekin teemat saisi näkyviin täyttämättä Zekkiä, jolloin hyödyntäminen muistilistana helpottuisi. Jatkokehittämisehdotuksena tuli myös Zekki-palveluun kehitettävän uuden osion pelillistäminen, joka voisi houkutella nuoria. The purpose of this thesis was to find out school social workers’ assessments of the usability and development needs of Zekki service. The aim was to gather evaluation data and development suggestions that would be beneficial when making further improvements to the service. Zekki evaluates the life situation and overall well-being of a young person through ten questions. After answering, the person receives feedback and tips on services suitable for their situation.
Qualitative research methods have been utilized in this thesis, but fundamentally, it is oriented towards development. Three thematic interviews were conducted with three school social workers who work with young people aged 15 to 25. During the interviews, Zekki’s further development ideas were demonstrated using a mock-up version.
Based on the interviews, Zekki can be a useful tool, especially for initiating discussions and mapping the overall situation. Its usefulness is emphasized especially when it's challenging to get a clear picture of the young person's situation through conversation alone. The feedback from Zekki can also be utilized diversely. For example, you can consider together with the young person about what should change in order to get from a red area to a yellow area regarding a particular response in Zekki.
The three interviews provided concrete suggestions for further development. Content related to substance use, mental health, sexuality and gender identity was requested. Peer stories were also considered important. Another suggestion for further development was gamifying a new section within the Zekki service, which could attract young people.
Opinnäytetyössä on hyödynnetty laadullisia tutkimusmenetelmiä, mutta on pohjimmiltaan kehittämispainotteinen. Selvitystä varten toteutettiin kolme 15–25-vuotiaiden nuorten kanssa työskentelevän kuraattorin teemahaastattelua. Haastatteluissa demottiin testiversion avulla Zekin jatkokehittämisaihioita.
Haastattelujen perusteella Zekki voi olla hyödyksi etenkin puheeksioton ja kokonaistilanteen kartoituksen apuvälineenä. Hyödynnettävyys korostuu erityisesti silloin, kun nuoren tilanteesta on vaikea saada selkeää kuvaa pelkästään keskustelun keinoin. Zekin palautetta voi hyödyntää monipuolisesti työskentelyn ja hahmottamisen apuna. Nuoren kanssa voi esimerkiksi miettiä yhdessä mikä pitäisi muuttua, jotta jonkin vastauksen kohdalla pääsisi punaiselta alueelta keltaiselle alueelle.
Vastauksista saatiin konkreettisia jatkokehittämisehdotuksia. Muun muassa päihteidenkäyttöön ja mielenterveyteen sekä seksuaalisuuteen ja sukupuoli-identiteettiin liittyvää sisältöä toivottiin. Lisäksi vertaistarinoita pidettiin tärkeinä. Kuraattorit toivoivat, että Zekin teemat saisi näkyviin täyttämättä Zekkiä, jolloin hyödyntäminen muistilistana helpottuisi. Jatkokehittämisehdotuksena tuli myös Zekki-palveluun kehitettävän uuden osion pelillistäminen, joka voisi houkutella nuoria.
Qualitative research methods have been utilized in this thesis, but fundamentally, it is oriented towards development. Three thematic interviews were conducted with three school social workers who work with young people aged 15 to 25. During the interviews, Zekki’s further development ideas were demonstrated using a mock-up version.
Based on the interviews, Zekki can be a useful tool, especially for initiating discussions and mapping the overall situation. Its usefulness is emphasized especially when it's challenging to get a clear picture of the young person's situation through conversation alone. The feedback from Zekki can also be utilized diversely. For example, you can consider together with the young person about what should change in order to get from a red area to a yellow area regarding a particular response in Zekki.
The three interviews provided concrete suggestions for further development. Content related to substance use, mental health, sexuality and gender identity was requested. Peer stories were also considered important. Another suggestion for further development was gamifying a new section within the Zekki service, which could attract young people.