Henkilökohtaisen puettavan hyvinvointiteknologian hyödyntäminen työterveyshuollossa
Raski, Emmi (2023)
Raski, Emmi
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121135863
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121135863
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aihe määräytyi opinnäytetyön tekijän kiinnostuksesta kehittää henkilökohtaisesta puettavasta teknologiasta saatavan jatkuvan hyvinvointidatan hyödyntämistä työterveyshuollossa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa, minkälaista jatkuvaa hyvinvointidataa työterveyshuollossa voidaan hyödyntää ja mitä käyttöä datalle on työterveyshuollossa. Opinnäytetyön tavoitteena oli, että tulosten avulla voidaan kehittää henkilökohtaisen hyvinvointidatan käyttöä työterveyshuollon toiminnassa.
Tutkimuksellisen kehittämistyön lähestymistavaksi valittiin palvelumuotoilu. Palvelumuotoilun menetelmänä käytettiin työpajatyöskentelyä. Osana opinnäytetyöprosessia toteutettiin yksi ideointityöpaja, johon osallistui neljä työterveyshoitajaa. Työpajasta kerätty materiaali analysoitiin noudattaen aineistolähtöisen sisällönanalyysin periaatteita. Tulosten pohjalta laadittiin prototyyppi hyvinvointidatan visualisoinnista ja siitä pyydettiin palautetta työpajaan osallistuneilta.
Tulosten mukaan jatkuvasta hyvinvointidatasta eniten käyttöä työterveyshuollossa olisi syke-, uni- ja palautumistiedoille sekä aktiivisuus-, askel- ja kaloritiedoille. Lisäksi unen rakenne ja unitehokkuuden erottelu sekä ihon sähkönjohtavuuden hyödyntäminen koettiin tarpeellisena työterveyshuollon työssä. Käyttökohteita koettiin olevan eniten yksilön työterveyshuollossa mutta myös yritysyhteistyössä. Tulosten perusteella tiedon tulisi olla ehdottomasti digitaalisessa muodossa. Lisäksi koettiin, että mahdollisuus vertailla asiakkaan omaan historiaan tai keskimääräiseen tulokseen, kuten saman ikäisten ihmisten keskiarvoon, toisi tiedolle lisäarvoa. Visualisoinnissa toivottiin käytettävän myös selkeitä värejä.
Johtopäätöksinä voidaan todeta, että puettavasta teknologiasta saatavalla jatkuvalla hyvinvointidatalla koetaan työterveyshoitajien näkökulmasta olevan useita hyödyntämismahdollisuuksia sekä yksilö että yritys tason työssä. Jotta jatkuvasta hyvinvointidatasta saatava tieto tukee työterveyshoitajien työtä, tulee tiedon olla helposti ymmärrettävissä ja olennaiset asiat nopeasti nähtävillä.
Tutkimuksellisen kehittämistyön lähestymistavaksi valittiin palvelumuotoilu. Palvelumuotoilun menetelmänä käytettiin työpajatyöskentelyä. Osana opinnäytetyöprosessia toteutettiin yksi ideointityöpaja, johon osallistui neljä työterveyshoitajaa. Työpajasta kerätty materiaali analysoitiin noudattaen aineistolähtöisen sisällönanalyysin periaatteita. Tulosten pohjalta laadittiin prototyyppi hyvinvointidatan visualisoinnista ja siitä pyydettiin palautetta työpajaan osallistuneilta.
Tulosten mukaan jatkuvasta hyvinvointidatasta eniten käyttöä työterveyshuollossa olisi syke-, uni- ja palautumistiedoille sekä aktiivisuus-, askel- ja kaloritiedoille. Lisäksi unen rakenne ja unitehokkuuden erottelu sekä ihon sähkönjohtavuuden hyödyntäminen koettiin tarpeellisena työterveyshuollon työssä. Käyttökohteita koettiin olevan eniten yksilön työterveyshuollossa mutta myös yritysyhteistyössä. Tulosten perusteella tiedon tulisi olla ehdottomasti digitaalisessa muodossa. Lisäksi koettiin, että mahdollisuus vertailla asiakkaan omaan historiaan tai keskimääräiseen tulokseen, kuten saman ikäisten ihmisten keskiarvoon, toisi tiedolle lisäarvoa. Visualisoinnissa toivottiin käytettävän myös selkeitä värejä.
Johtopäätöksinä voidaan todeta, että puettavasta teknologiasta saatavalla jatkuvalla hyvinvointidatalla koetaan työterveyshoitajien näkökulmasta olevan useita hyödyntämismahdollisuuksia sekä yksilö että yritys tason työssä. Jotta jatkuvasta hyvinvointidatasta saatava tieto tukee työterveyshoitajien työtä, tulee tiedon olla helposti ymmärrettävissä ja olennaiset asiat nopeasti nähtävillä.