Matkailualan pk-yritysten valmiudet kestävyysraportointidirektiivin velvoitteisiin
Packalén, Heli (2023)
Packalén, Heli
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121135880
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121135880
Tiivistelmä
Yritysvastuuseen liittyvä lainsäädäntö tulee tiukentumaan kestävyysraportointidirektiivillä ja muilla direktiiveillä lähitulevaisuudessa. Kestävyysraportointidirektiivi tulee vaikuttamaan epäsuorasti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, niiden ollessa osana raportointivelvollisen yrityksen toimitusketjua.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selventää kestävyysraportointidirektiivi CSRD:n vaikutuksia pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, jotka toimivat matkailualalla. Tavoitteena on myös selkeyttää kestävyysraportointidirektiivin merkitystä pk-yritysten näkökulmasta katsottuna. Tutkimustehtäväni on selvittää, mitkä ovat matkailualan pk-yritysten valmiudet kestävyysraportointidirektiivi CSRD:n velvoitteisiin.
Tietoperustassa käydään läpi yritysvastuuta ja kartoitetaan vastuullisuuden nykytilaa Suomessa. Tämän jälkeen teoriaosuudessa käsitellään yritysvastuun lähtökohtia sääntelyn näkökulmasta, käyden läpi kansainvälisiä linjauksia ja periaatteita, jotka toimivat EU:n sääntelynkin pohjalla. Tietoperustassa esitellään EU:n tasolla olevia yritysvastuuta sääteleviä direktiivejä, joihin kestävyysraportointidirektiivi kuuluu. Samalla käydään läpi vastuullisuuden luokittelua ympäristön, sosiaalisen vastuun ja hallintotavan osalta, jota sovelletaan kestävyysraportointidirektiivin soveltamiseen tarkoitetuissa standardeissa. Standardeissa huomioidaan myös kansainvälinen GRI-viitekehys. Tietoperustan lopussa käydään läpi kestävyysraportointidirektiiviä sekä sen toteuttamiseen tarkoitettua standardistoa pk-yritysten näkökulma huomioiden.
Tutkimusotteeksi valittiin kvalitatiivinen lähestymistapa ja aineistonkeruumenetelmäksi puolistrukturoitu haastattelu. Näillä valinnoilla saatiin välitettyä kohderyhmänä olevien matkailualan pk-yritysten ajatuksia ja näkökulmia tutkimusaiheeseen liittyen. Haastattelut toteutettiin marraskuussa 2023.
Haastatteluista saatujen tulosten pohjalta voidaan todeta, että kestävyysraportointidirektiivin tunnettavuus on vielä heikolla tasolla matkailualan yrityksissä. Osalla haastatelluista matkailualan yrityksistä on kuitenkin hyvä lähtötaso kestävyysraportoinnille, koska heidän liiketoimintansa perustuu vastuullisuuteen. Kaiken kaikkiaan vastuullisuuteen tähtäävä sääntely koetaan tärkeäksi. Tuloksissa käy ilmi, että matkailualan yritykset tulevat lähinnä raportoimaan omin voimin, mutta enimmäkseen vasta sitten kun siihen velvoitetaan. Useat kuitenkin toivoivat, että kestävyysraportointia voisi toimitusketjun osalta toteuttaa jonkin ulkopuolisen palveluntarjoajan tarjoaman tiedon avulla.
Haastateltujen motivaatio vastuullisuuden parantamiseksi on kohdillaan ja sitä tarvittaisiin kaikilta, jotta kestävyysraportointidirektiiviä ei koettaisi pakolliseksi hallinnolliseksi taakaksi. Direktiivin tarkoitus on hyvä ja parhaimmillaan sen vaikutukset voivat olla todella positiiviset yhteiskuntaan laajemminkin.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selventää kestävyysraportointidirektiivi CSRD:n vaikutuksia pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, jotka toimivat matkailualalla. Tavoitteena on myös selkeyttää kestävyysraportointidirektiivin merkitystä pk-yritysten näkökulmasta katsottuna. Tutkimustehtäväni on selvittää, mitkä ovat matkailualan pk-yritysten valmiudet kestävyysraportointidirektiivi CSRD:n velvoitteisiin.
Tietoperustassa käydään läpi yritysvastuuta ja kartoitetaan vastuullisuuden nykytilaa Suomessa. Tämän jälkeen teoriaosuudessa käsitellään yritysvastuun lähtökohtia sääntelyn näkökulmasta, käyden läpi kansainvälisiä linjauksia ja periaatteita, jotka toimivat EU:n sääntelynkin pohjalla. Tietoperustassa esitellään EU:n tasolla olevia yritysvastuuta sääteleviä direktiivejä, joihin kestävyysraportointidirektiivi kuuluu. Samalla käydään läpi vastuullisuuden luokittelua ympäristön, sosiaalisen vastuun ja hallintotavan osalta, jota sovelletaan kestävyysraportointidirektiivin soveltamiseen tarkoitetuissa standardeissa. Standardeissa huomioidaan myös kansainvälinen GRI-viitekehys. Tietoperustan lopussa käydään läpi kestävyysraportointidirektiiviä sekä sen toteuttamiseen tarkoitettua standardistoa pk-yritysten näkökulma huomioiden.
Tutkimusotteeksi valittiin kvalitatiivinen lähestymistapa ja aineistonkeruumenetelmäksi puolistrukturoitu haastattelu. Näillä valinnoilla saatiin välitettyä kohderyhmänä olevien matkailualan pk-yritysten ajatuksia ja näkökulmia tutkimusaiheeseen liittyen. Haastattelut toteutettiin marraskuussa 2023.
Haastatteluista saatujen tulosten pohjalta voidaan todeta, että kestävyysraportointidirektiivin tunnettavuus on vielä heikolla tasolla matkailualan yrityksissä. Osalla haastatelluista matkailualan yrityksistä on kuitenkin hyvä lähtötaso kestävyysraportoinnille, koska heidän liiketoimintansa perustuu vastuullisuuteen. Kaiken kaikkiaan vastuullisuuteen tähtäävä sääntely koetaan tärkeäksi. Tuloksissa käy ilmi, että matkailualan yritykset tulevat lähinnä raportoimaan omin voimin, mutta enimmäkseen vasta sitten kun siihen velvoitetaan. Useat kuitenkin toivoivat, että kestävyysraportointia voisi toimitusketjun osalta toteuttaa jonkin ulkopuolisen palveluntarjoajan tarjoaman tiedon avulla.
Haastateltujen motivaatio vastuullisuuden parantamiseksi on kohdillaan ja sitä tarvittaisiin kaikilta, jotta kestävyysraportointidirektiiviä ei koettaisi pakolliseksi hallinnolliseksi taakaksi. Direktiivin tarkoitus on hyvä ja parhaimmillaan sen vaikutukset voivat olla todella positiiviset yhteiskuntaan laajemminkin.