Kuulovammaisena työelämässä: sisäkorvaistutetta käyttävän työkyky ja tuen tarve.

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa sisäkorvaistutetta (SI) käyttävien työ-kyvystä sekä koetusta kuormituksesta palvelujen ja tukitoimien kehittämiseksi. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Kuuloliitto Ry:n kanssa, jolla on merkittävä asema kuulovammaisten kansalaisjärjestönä.

Kuulovamman tiedostaminen ja omien selviytymisstrategioiden luominen on tärkeä osa fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia. Työssä kuulovamman aiheuttamia toimintakyvyn ongelmia voidaan lievittää teknologialla ja moniammatillisilla tukipalveluilla. Tietoa kuulovammasta ja sen vaikutuksista työkykyyn tarvitaan, jotta kuulovamman tunnistaminen sekä tuen tarve ja kuntoutus saadaan käynnistymään sitä tarvitsevalle mahdollisimman oikea-aikaisesti.

Opinnäytetyön teorian tietopohjana tarkasteltiin, minkälaisista osa-alueista sisäkorvaistute käyttäjän työkyky koostuu ja minkälaista kuormitusta työkykyyn vaikea kuulovamma aiheuttaa. Tutkimusaineisto (N=65) kerättiin verkkokyselynä. Kvalitatiivinen aineisto analysoitiin induktiivisella sisällön analyysillä. Kvantitatiivinen aineisto analysoitiin SPSS-ohjelmistolla.

Kyselyn tulosten perusteella istutteen käyttäjät kokivat kuormittumista esim. kuuntelusta johtuvien haasteiden vuoksi sekä työajan-, työympäristön- ja henkilökohtaisten apuvälineiden sopimattomuuden takia. Palautumisen keinona pidettiin työajan mukauttamista ja omien voimavarojen tunnistamista, myös työn mielekkyyttä pidettiin tärkeänä. Vastaajat kokivat työkykynsä hyväksi ja tukea kaivattiin kommunikaatiotilanteisiin sekä tietoa kuulovammasta työyhteisölle.

Tulosten perusteella laadittiin kolme työkykyä tukevaa mallia. Kansainvälisen toimintakykyluokituksen ICF-viitekehyksen mukainen malli kuvaa SI-käyttäjän kokonaistyökykyyn vaikuttavia teki-jöitä. Työn mukautusten mallia ja työkyvyn tuen tarpeen mallia voidaan hyödyntää tarvittavien työn tukitoimien arvioimisessa.