Psykologinen turvallisuus etätyöyhteisössä
Heiskanen, Rosa (2023)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121135917
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121135917
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tutkittiin psykologisen turvallisuuden ilmiötä etätyöyhteisöissä. Tutkimuksella pyrittiin
ymmärtämään syvällisemmin mitä psykologinen turvallisuus työntekijöille tarkoittaa ja mitkä asiat sen syn tymiseen vaikuttavat erityisesti etä- ja hybridityöyhteisössä. Tutkimuksella haettiin merkittävimpiä asioita, jotka vaikuttavat psykologisen turvallisuuden kehittämiseen. Tutkimustulokset tuovat ymmärrystä erityi sesti organisaatioiden esihenkilötasolle, sekä henkilöstöhallinnosta- ja sisäisestä viestinnästä vastaaville henkilöille. Syvemmän ymmärryksen pohjalta tuloksia voidaan käyttää organisaatioissa kehitystyöhön. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisella tutkimusotteella. Tutkittavan ilmiön luonne pohjautuu kokemuksiin ja
osaltaan myös tunteisiin, jonka vuoksi laadullinen tutkimus oli perusteltua.
Tutkimusaineistoa kerättiin laa dulliselle tutkimukselle perinteisellä tavalla, teemahaastattelulla. Teemahaastattelun kysymykset ja teemat pohjautuivat tutkimuksen alussa määriteltyihin tutkimuskysymyksiin. Haastatteluja toteutettiin viidelle hen kilölle. Haastateltavat valittiin huolellisesti tutkijan ammatillisesta verkostosta. Kriteereinä haastateltavilla pidettiin useamman vuoden etä- tai hybridityökokemusta, sekä taustaa asiantuntijatyöstä. Haastateltavat valittiin useammalta eri toimialalta, jotta tulokset saatiin mahdollisimman yleisluontoiseksi.Tulokset osoittivat kokemuksen psykologisesta turvallisuudesta olevan hyvin samankaltainen haastatelta vien keskuudessa. Etätyö toi tutkimuksen perusteella haasteita turvallisuuden syntymiselle. Haastavimpana
turvallisuuden syntymiselle koettiin etätyön aiheuttamat viestintähaasteet. Etätyössä aidot kohtaamiset vähenevät ja tutustumine kollegoihin on heikompaa. Tämä vaarantaa psykologisen turvallisuuden tunnetta tiimeissä ja työyhteisöissä. Esihenkilötyön merkitys nousi tuloksissa myös vahvasti esiin. Esihenkilön roolin ja tekojen koettiin vaikuttavan vahvasti turvallisuuden ilmiöön. Esihenkilön inhimillistä, osallistavaa, kuun televaa ja tasa-arvoista johtamista pidettiin erityisen tärkeänä. Tulosten perusteella on erityisen tärkeää kiinnittää huomiota hyvään johtamiseen ja laadukkaaseen viestintäkulttuuriin etätyöyhteisöissä. Yhteiset pelisäännöt ja muita kunnioittava ilmapiiri koettiin kannustavan turvallisuuden syntymiseen. Erityisen tär keänä pidettiin virtuaalisten kohtaamisen mahdollistamista organisaatioissa. Etätyössä spontaanit keskuste lut vähenevät tai poistuvat kokonaan, joka vaikuttaa ihmisten tunneyhteyksien heikkenemiseen. Suurim pana kehityskohteena voidaan pitää viestintäkulttuurin kehittämistä osallistavampaan ja vuorovaikutuksellisempaan suuntaan etätyöyhteisössä. Esihenkilöiden tiedon ja ymmärryksen lisääminen psykologisen turvallisuuden ilmiöstä on avainasemassa, kun organisaatioissa halutaan kehittyä kaikille tur valliseksi.
ymmärtämään syvällisemmin mitä psykologinen turvallisuus työntekijöille tarkoittaa ja mitkä asiat sen syn tymiseen vaikuttavat erityisesti etä- ja hybridityöyhteisössä. Tutkimuksella haettiin merkittävimpiä asioita, jotka vaikuttavat psykologisen turvallisuuden kehittämiseen. Tutkimustulokset tuovat ymmärrystä erityi sesti organisaatioiden esihenkilötasolle, sekä henkilöstöhallinnosta- ja sisäisestä viestinnästä vastaaville henkilöille. Syvemmän ymmärryksen pohjalta tuloksia voidaan käyttää organisaatioissa kehitystyöhön. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisella tutkimusotteella. Tutkittavan ilmiön luonne pohjautuu kokemuksiin ja
osaltaan myös tunteisiin, jonka vuoksi laadullinen tutkimus oli perusteltua.
Tutkimusaineistoa kerättiin laa dulliselle tutkimukselle perinteisellä tavalla, teemahaastattelulla. Teemahaastattelun kysymykset ja teemat pohjautuivat tutkimuksen alussa määriteltyihin tutkimuskysymyksiin. Haastatteluja toteutettiin viidelle hen kilölle. Haastateltavat valittiin huolellisesti tutkijan ammatillisesta verkostosta. Kriteereinä haastateltavilla pidettiin useamman vuoden etä- tai hybridityökokemusta, sekä taustaa asiantuntijatyöstä. Haastateltavat valittiin useammalta eri toimialalta, jotta tulokset saatiin mahdollisimman yleisluontoiseksi.Tulokset osoittivat kokemuksen psykologisesta turvallisuudesta olevan hyvin samankaltainen haastatelta vien keskuudessa. Etätyö toi tutkimuksen perusteella haasteita turvallisuuden syntymiselle. Haastavimpana
turvallisuuden syntymiselle koettiin etätyön aiheuttamat viestintähaasteet. Etätyössä aidot kohtaamiset vähenevät ja tutustumine kollegoihin on heikompaa. Tämä vaarantaa psykologisen turvallisuuden tunnetta tiimeissä ja työyhteisöissä. Esihenkilötyön merkitys nousi tuloksissa myös vahvasti esiin. Esihenkilön roolin ja tekojen koettiin vaikuttavan vahvasti turvallisuuden ilmiöön. Esihenkilön inhimillistä, osallistavaa, kuun televaa ja tasa-arvoista johtamista pidettiin erityisen tärkeänä. Tulosten perusteella on erityisen tärkeää kiinnittää huomiota hyvään johtamiseen ja laadukkaaseen viestintäkulttuuriin etätyöyhteisöissä. Yhteiset pelisäännöt ja muita kunnioittava ilmapiiri koettiin kannustavan turvallisuuden syntymiseen. Erityisen tär keänä pidettiin virtuaalisten kohtaamisen mahdollistamista organisaatioissa. Etätyössä spontaanit keskuste lut vähenevät tai poistuvat kokonaan, joka vaikuttaa ihmisten tunneyhteyksien heikkenemiseen. Suurim pana kehityskohteena voidaan pitää viestintäkulttuurin kehittämistä osallistavampaan ja vuorovaikutuksellisempaan suuntaan etätyöyhteisössä. Esihenkilöiden tiedon ja ymmärryksen lisääminen psykologisen turvallisuuden ilmiöstä on avainasemassa, kun organisaatioissa halutaan kehittyä kaikille tur valliseksi.