9-11-vuotiaiden lasten liikkumattomuus, paikallaanolo ja niiden syyt – infograafi alakoululaisille hyvinvoinnin kulmakivistä

Abstract

Lasten liikkumattomuus ja paikallaanolo ovat lisääntyneet viime vuosina selvästi ja samalla paikallaanoloon liittyvät terveysongelmat ovat kasvaneet. Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että yhä nuoremmat lapset liikkuvat liian vähän liikkumissuosituksiin verrattaessa. Liikkumattomuus on merkittävä ongelma sekä yksilö, yhteisö- että yhteiskuntatasolla, mutta siihen on mahdollista puuttua, kun ongelman syyt tiedostetaan.

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, kuinka paljon 9-11-vuotiaat lapset liikkuvat, kuinka paljon he ovat paikallaan ja mitkä tekijät näihin vaikuttavat. Tarkoitus oli lisätä tietoutta paikallaanolosta ja tuoda esille liikkumattomuuden syitä, jotta niihin voidaan puuttua eri ammattilaisten toimesta sekä perheiden sisällä. Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistehtävänä perustuen integroivaan kirjallisuuskatsaukseen. Tarkoituksena oli luoda hyvinvoinnin tärkeimpiä osa-alueita esittelevä infograafi alakouluikäisille lapsille.

Opinnäytetyö toteutettiin aikavälillä syyskuu-joulukuu 2023. Kirjallisuuskatsauksen aineisto haettiin viidestä tietokannasta, joita olivat Pubmed, CINAHL, ProQuest, SPORTDiscus ja PEDro. Aineisto katsaukseen valittiin sisäänotto- ja poissulkukriteerien perusteella ja aineistolle suoritettiin laadun arviointi. Lopulta katsaukseen valittiin mukaan 6 tutkimusta, jonka aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.

Tulokset osoittivat, että 9-11-vuotiaat lapset liikkuvat kansainvälisesti liian vähän. Paikallaanolon määrä päivittäin nousi keskimäärin yli kahdeksaan tuntiin. Syitä paikallaanololle löytyi monia ja ne jaettiin kolmeen luokkaan: yksilötekijät, perheen vaikutus ja ympäristötekijät. Yksilötekijöitä olivat ikä, sukupuoli ja kypsyys, ympäristötekijöitä taas koulu, asuinpaikka ja viikonpäivien välinen vaihtelu. Perheen vaikutus osoittautui laajimmaksi tekijäksi osa-alueiden ollessa vanhempien rooli, ruutuaika, ruokavalio, ylipaino ja sosioekonominen asema.

Tulosten perusteella löydettiin useita syitä siihen, miksi lasten paikallaanolo on lisääntynyt ja fyysinen aktiivisuus vähentynyt. Näihin asioihin keskittymällä voitaisiin tulevaisuudessa vähentää lasten liikkumattomuutta ja lisätä fyysistä aktiivisuutta. Lasten hyvinvoinnin eri osa-alueita vahvistamalla voitaisiin vaikuttaa siihen, että lapsista kasvaisi terveempiä aikuisia. Erilaisia toimia tähän liittyen tulisi jatkossa pohtia lisää.

Physical inactivity and sedentary behavior have been increased among children lately. In the same time health issues related to that has been increased. Several studies have been showed that most children don´t achieve physical activity guidelines. Physical inactivity is significant problem at individual and societal level. When the factors are identified it is possible to take actions against the problem.

The purpose of the study was to investigate the amount of physical activity and sedentariness and factors related to them. The goal was to increase the awareness about children´s sedentary behavior among health care professionals, parents and teachers. Method of the study was research development work including integrative literature review. The aim of the thesis was to produce an infographic for elementary school students about well-being.

The thesis was done fall 2023. The material was searched from five databases, which were Pubmed, CINAHL, ProQuest, SPORTDiscus and PEDro. Based on the inclusion and exclusion criteria six studies were selected for quality assessment and after that for literature review. All six studies were analyzed using material-based content analysis.

The results showed that the amount of physical activity among 9-11 years old children is too small. The amount of physical inactivity was over eight hours per day on the average. There were many factors associated to sedentary behavior and physical inactivity. The factors were divided into three groups: individual, family-related and environmental factors. Individual factors were age, sex and maturity. Environmental factors were school, place to live and variety between weekdays. The widest factor was family-related factors: parents’ role, screentime, dietary pattern, overweight and socioeconomic status.

There were many factors behind sedentary behavior and physical inactivity. Focusing on these factors physical activity could be increased and sedentary behavior could be decreased. It would be possible children to grow up being healthier adults in the future by focusing different aspects of children well-being. There should be more different actions related to these problems in the future.