Vedyn tuotanto elektrolyysillä
Hansen-Haug, Patrik (2023)
Hansen-Haug, Patrik
2023
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121135912
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121135912
Tiivistelmä
Fossiilisia energianlähteitä pyritään korvaamaan uusiutuvalla energialla. Tällöin on tarvetta energiankantajalle, jonka avulla sähköenergia voidaan muuttaa kemialliseen muotoon. Energiankantajaa voidaan varastoida, käyttää polttoaineena ja teollisuuden raaka-aineena. Tässä opinnäytetyössä tarkasteltiin vedyn tuotantoa energiankantajaksi Suomessa ja siihen soveltuvia elektrolyysi teknologioita. Vedyntuotanto asettaa teknologioille vaatimuksia, jotka tulee ottaa huomioon tutkimuksessa. Työssä selvitettiin, minkälaista vedyntuotanto on ja miten eri teknologiat soveltuvat siihen. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kerätä tietoja Tampereen ammattikorkeakoulun tutkimusta varten.
Työssä tutkittiin Suomen valtioneuvoston, Fingridin ja Gasgridin suunnitelmia vetytaloutta varten, jotta tiedetään, minkälaisessa toimintaympäristössä vedyntuotanto tapahtuu. Vedyntuotantoon soveltuvia elektrolyysiteknologioita selvitetään kemiankirjallisuuden pohjalta ja tarkasteltiin, miten niiden ominaisuudet soveltuvat vedyntuotantoon.
Vedyn tuotanto on mahdollista aloittaa jo alkalielektrolyysillä, mutta sen ominaisuudet eivät sovellu hyvin jaksottaiseen vedyntuotantoon. PEM-elektrolyysin ominaisuudet soveltuvat hyvin jaksottaiseen tuotantoon, mutta se on materiaalikustannuksiltaan liian kallis ollakseen kustannustehokas. Lisäksi se vaatii materiaalitekniikan tutkimusta. Kiinteäoksidielektrolyysi on vielä kokeellinen teknologia, ja korkeassa lämpötilassa tapahtuvat korroosio-ongelmat tarvitsevat materiaalitekniikan tutkimusta. Tutkimuksessa täytyy huomioida sähkö- ja kaasujärjestelmien integroinnin aiheuttama elektrolyysiteknologian jaksottainen käyttö.
Työssä tutkittiin Suomen valtioneuvoston, Fingridin ja Gasgridin suunnitelmia vetytaloutta varten, jotta tiedetään, minkälaisessa toimintaympäristössä vedyntuotanto tapahtuu. Vedyntuotantoon soveltuvia elektrolyysiteknologioita selvitetään kemiankirjallisuuden pohjalta ja tarkasteltiin, miten niiden ominaisuudet soveltuvat vedyntuotantoon.
Vedyn tuotanto on mahdollista aloittaa jo alkalielektrolyysillä, mutta sen ominaisuudet eivät sovellu hyvin jaksottaiseen vedyntuotantoon. PEM-elektrolyysin ominaisuudet soveltuvat hyvin jaksottaiseen tuotantoon, mutta se on materiaalikustannuksiltaan liian kallis ollakseen kustannustehokas. Lisäksi se vaatii materiaalitekniikan tutkimusta. Kiinteäoksidielektrolyysi on vielä kokeellinen teknologia, ja korkeassa lämpötilassa tapahtuvat korroosio-ongelmat tarvitsevat materiaalitekniikan tutkimusta. Tutkimuksessa täytyy huomioida sähkö- ja kaasujärjestelmien integroinnin aiheuttama elektrolyysiteknologian jaksottainen käyttö.