Vyöhykeharvennuksen korjuujälki

Abstract

Tässä opinnäytetyössä tutkittiin vyöhykeharvennuksen eli harvennusvoimakkuudeltaan vaihtelevan harvennustavan vaikutusta puunkorjuun laatuun verrattuna perinteiseen, tasaiseen tilajärjestykseen tähtäävään harvennustapaan. Laatu on keskeinen puunkorjuun hyväksyttävyyteen sekä taloudellisuuteen vaikuttava asia, joka on viime aikoinakin puhututtanut, ja siihen kiinnitetään paljon huomiota monien eri metsäalan toimijoiden näkökulmista. Tutkimuksen toimeksiantajana ja rahoittajana toimi Metsäteho Oy, ja työ tehtiin yhteistyössä UPM:n kanssa.

Puunkorjuun laatua tutkittiin jälki-inventoinnein kerätyn datan perusteella kahdelta ennakkoon valitulta leimikolta. Näiden mittaustulosten perusteella puustovaurioista löydettiin menetelmien välillä vyöhykeharvennusta suosiva eroavaisuus. Kummallakaan menetelmällä vaurioprosentti ei kuitenkaan ylittänyt suositusten mukaista rajaa. Havutuksessa, uraleveydessä eikä urapainumissa havaittu merkittäviä eroja menetelmien välillä. Ajouraleveys ylitti kuitenkin suositukset molemmissa menetelmissä.

Vyöhykeharvennusta ja sen vaikutuksia korjuujälkeen tulisi tutkia suuremmalla otoksella erityyppisiä kohteita. Käsiteltyjä koeleimikkoja olisi hyvä seurata myös pitkällä ajanjaksolla tarkastellen esimerkiksi mahdollisia myrskytuhoja, tiheysvaihtelun merkitystä eliöstölle, taimettumisen edellytyksiä vyöhykeharvennuksen ajourilla ja sen seurauksena jatkuvan kasvatuksen mahdollisuuksia.

The purpose of this work was to study the impact of zone thinning, i.e., a method of thinning with varying rate of thinning intensity, on the quality of harvesting compared to traditional evenly thinning method aiming to an even stand structure. The quality of harvesting is a key issue affecting the acceptability and economics of timber harvesting, which has been the subject of much discussion in the recent times and is being given a great deal of attention from the perspectives of many different actors in the forest sector. The study was funded by Metsäteho in collaboration with UPM.

The quality of harvesting was examined based on data collected through postharvest inventories from two preselected harvesting areas. Based on the measurement results, differences were found regarding tree damage, in favour of zone thinning. However, with both methods, the tree damage percentage did not exceed the recommended limit. No significant variations were observed in the number of branches and tops on the strip road, trail width, and trail depression between the zone thinning and traditional even thinning methods. It is noteworthy, however, that the strip road width exceeded the recommendations for both methods.

The study indicates the need for more extensive studies covering various types of forest sites, particularly focusing on the impacts of zone thinning on postharvest outcomes on a larger scale. It would be beneficial to monitor the treated sample stands over a longer period, examining aspects such as potential storm damage, the significance of density variation for organism, and the conditions for regeneration along zone thinning strip roads or the possibilities of continuous forest cover. This approach would provide a more comprehensive understanding of the longterm effects of zone thinning.