Nuorten suomalaisten piensijoittajien sijoituskäyttäytyminen koronan ja Ukrainan sodan alkuaikoina
Karlsson, Sampo (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121136111
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121136111
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoite oli selvittää nuorten piensijoittajien sijoituskäyttäytymistä kriisiaikoina. Kriisiajoiksi valikoitui kaksi viimeisintä kriisiä Suomessa, jotka olivat korona sekä Ukrainan sota, ja näiden kriisien aikana toteutettuja osakekaupankäyntejä ja sijoituskäyttäytymistä verrattiin toisiinsa.
Opinnäytetyössä paneuduttiin sijoittajan riskinsietokykyyn, sijoituksista saatavaan hyötyyn ja sen muutokseen, tuottoon sekä sijoitushorisonttiin, joiden avulla lukijalle pyrittiin kertomaan, mitkä tekijät ohjaavat sijoittajan sijoituskäyttäytymistä. Osakekaupankäyntitilastoista voi huomata, että moni suomalainen piensijoittaja sijoitti kriisiaikoina defensiivisen sijoittajan tavoin, sillä suosituimmat osakehankinnat kriisien aikana olivat tunnettuja suomalaisia osinkoyhtiöitä.
Psykologiset ja inhimilliset tekijät ohjasivat piensijoittajien sijoituskäyttäytymistä koronan alkuaikana, sillä moni piensijoittaja myi osakeomistuksiaan pois tappioiden minimoimiseksi. Ukrainan sodan alkuaikoina piensijoittajat käyttivät osakkeiden kurssilaskut hyödykseen, ja he tekivät ostotoimeksiantoja suuremmilla euromäärillä kuin koskaan, eli he toimivat päinvastoin kuin koronan alkuaikoina, ja juuri niin kuin arvosijoittamisessa kuuluisikin tehdä.
Suomalaiset piensijoittajat kiinnostuivat sijoittamisesta koronan aiheuttaman markkinaromahduksen yhteydessä, sillä vertailuvuosien aikana suomalaiset kotitaloudet avasivat uusia arvo-osuustilejä eniten vuoden 2020 koronakeväällä. Pohjoismaiden osakeindeksien vaihtovolyymit olivat kaikki melko samankaltaisia kriisien aikana. Jokaisen osakeindeksin vaihtovolyymi oli suurempaa koronan kuin Ukrainan sodan aikana.
Opinnäytetyössä paneuduttiin sijoittajan riskinsietokykyyn, sijoituksista saatavaan hyötyyn ja sen muutokseen, tuottoon sekä sijoitushorisonttiin, joiden avulla lukijalle pyrittiin kertomaan, mitkä tekijät ohjaavat sijoittajan sijoituskäyttäytymistä. Osakekaupankäyntitilastoista voi huomata, että moni suomalainen piensijoittaja sijoitti kriisiaikoina defensiivisen sijoittajan tavoin, sillä suosituimmat osakehankinnat kriisien aikana olivat tunnettuja suomalaisia osinkoyhtiöitä.
Psykologiset ja inhimilliset tekijät ohjasivat piensijoittajien sijoituskäyttäytymistä koronan alkuaikana, sillä moni piensijoittaja myi osakeomistuksiaan pois tappioiden minimoimiseksi. Ukrainan sodan alkuaikoina piensijoittajat käyttivät osakkeiden kurssilaskut hyödykseen, ja he tekivät ostotoimeksiantoja suuremmilla euromäärillä kuin koskaan, eli he toimivat päinvastoin kuin koronan alkuaikoina, ja juuri niin kuin arvosijoittamisessa kuuluisikin tehdä.
Suomalaiset piensijoittajat kiinnostuivat sijoittamisesta koronan aiheuttaman markkinaromahduksen yhteydessä, sillä vertailuvuosien aikana suomalaiset kotitaloudet avasivat uusia arvo-osuustilejä eniten vuoden 2020 koronakeväällä. Pohjoismaiden osakeindeksien vaihtovolyymit olivat kaikki melko samankaltaisia kriisien aikana. Jokaisen osakeindeksin vaihtovolyymi oli suurempaa koronan kuin Ukrainan sodan aikana.