Kulttuuriperintöidentiteettiä vahvistavan toiminnan kehittäminen: Mikkelin kulttuuripaja kajolla

Abstract

Kehittämistyön tavoitteena on tukea kulttuuriperinnön tuntemusta ja vahvistaa nuorten aikuisten kulttuuriperintöidentiteettiä. Työn tilaajana on Sosped-säätiön Mikkelissä sijaitseva Kulttuuripaja Kajo, jonka toimintaan osallistuvat ovat 18–35-vuotiaita.

Aihetta lähdettiin työstämään osana Kajon työpajatoimintaa. Toimintaan osallistujista koottiin Vitsailevat veistokset -ryhmä, johon osallistuminen oli vapaaehtoista. Toiminnan tavoitteet, runko ja menetelmävalinnat suunniteltiin ennen ryhmän perustamista. Keskeisinä menetelminä käytettiin palvelumuotoilua reflektoivalla työotteella. Tukena käytettiin luovan kirjoittamisen menetelmää, treenikirjoittamista. Pelillisyydellä mm. kuvakorttien ja erilaisten tehtävien avulla, saatiin vaihtelua toimintaan, sitoutettiin osallistujia sekä heräteltiin kiinnostusta aiheeseen. Pelillisyys tulee esille myös tuotetussa käsikirjassa.

Ryhmä kokoontui viisi kertaa viiden viikon aikana, jolloin tutustuttiin paikallisiin ulkoveistoksiin. Ulkoveistokset toivat työpajatoimintaan uuden lähestymistavan. Ryhmä kirjoitti veistoksista tarinallisia kokonaisuuksia ja liitti niihin tehtäviä. Lopputulos muotoutui osallistuvan ryhmän ehdotusten, kokemusten ja tarpeiden pohjalta. Kehittämistä tehtiin avoimin mielin liikoja rajaamatta. Ryhmä toteutti paikallisveistoksiin tutustuvan kulttuurikävelykierroksen viimeisellä osallistumiskerralla. Kierrokselle kutsuttiin muita kajolaisia.

Alkukartoituksena Kajon toimintaan osallistujilta kerättiin tarina-aineistoa veistoksiin liittyvien tunnesiteiden esiin saamiseksi. Tarina-aineistoa verrattiin kierroksen jälkeen kerättyyn aineistoon. Tarina-aineistosta ja ryhmään osallistuvien palautteesta ja kommenteista voidaan päätellä, että työpajaan osallistuminen lisäsi nuorten aikuisten tunnesidettä ja tietoa paikallisveistoksista sekä kiinnostusta veistosten taustahistoriaa kohtaan. Osallistujat kertoivat kiinnittävänsä enemmän huomiota lähiympäristöön ja pohtivat teosten arvoa ja niille asetettua paikkaa kaupunkialueella. Veistokset saivat uusia merkityksiä vahvistaen tunnesidettä niihin. Työskentely koettiin hauskaksi sekä ilmapiiri avoimeksi ja ryhmätyötaitoja vahvistavaksi. Kehittämisprosessin aikana syntyi kulttuurikasvatuksen työpajatoiminnan tueksi Vitsailevat veistokset ja muita kohteita -käsikirja vertaisohjaajien käyttöön. Sosped-säätiö on ottanut käsikirjan käyttöön loppuvuodesta 2023.

Työstä hyötyvät kulttuurin parissa mukana olevat toimijat. Käsikirjaa voivat käyttää vertaisohjaajien lisäksi alan ammattilaiset. Se on sovellettavissa eri-ikäisille ja eri kulttuuritaustaisille henkilöille.

The aim of this thesis is to support knowledge of cultural heritage and to strengthen the cultural heritage identity of young adults. The work is commissioned by the Culture House Kajo in the city of Mikkeli. Kajo is one of the Sosped Foundation’s local actors. Kajo’s culture related activities are targeted to young adults aged between 18 to 35 years old.

The study started as part of the Kajo's normal workshop activities. The Joking Sculptures group was put together from the Kajo’s participants as a voluntary basis. The objectives, framework and method choices of the group activities were planned before the group’s first meeting. Service design was used as a key method combined with a reflective working approach. The Writing Practice was used as a supportive creative writing method. Gamification, including picture cards and various tasks, was added to the activities through to get more variation and increase interest and commitment on the work. Gamification is also included in the final handbook. The group met five times in five weeks. During the sessions, the group took a closer look at the local outdoor sculptures. Outdoor sculptures brought a new approach to the workshop activities. Sculpture based narrative stories were created and tasks were attached to them. The outcome of the group work was shaped by the suggestions, experiences and needs of the participants. The development was done with an open mind without too much limiting. The group carried out a cultural walking tour around the local sculptures during the final meeting. The other members of Kajo were invited to the tour.

As an initial survey, story material was collected from among Kajo’s members to get the emotional ties associated with the sculptures. The material was compared with the material collected after the cultural walk tour. From the story material, feedback and comments can be seen that the knowledge of the local outdoor sculptures was increased, more interest was taken on the neighborhood and the value and environment of the sculptures was judged. The art got new meanings and grew emotional ties between participants and their cultural environment. The group working was joyful and open in a creative atmosphere. The group working skills were improved.

The outcome of this study, Joking Sculptures - a peer instructors’ handbook for the cultural education, was introduced and taken into use in the end of the year. The work can be used and adapted in the field of cultural work, for example working with people in different age groups and cultural backgrounds.