Kotipesä : vaikutukset kuntoutujan arjen hyvinvointiin
Karhu, Pia; Viitaniemi, Susanna (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121136136
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121136136
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme tavoitteena on selvittää, edistääkö Tampereen seurakunnan Kotipesä-toiminta kuntoutujan arjen hyvinvointia ja toimintakykyä kuntoutujan omasta näkökulmasta. Tarkoituksena on tuoda kuntoutujan oma ääni kuuluviin.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmäksi valittiin laadullinen, eli kvalitatiivinen tutkimusmenetelmä. Aineistonkeruumenetelmänä oli yksilöteemahaastattelu. Haastattelut toteutettiin kahdesti kevään 2023 aikana, toiminnan alkaessa ja loppuessa. Olimme mukana havainnoimassa Kotipesän toimintaa kolmen kuukauden ajan. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysiä käyttäen, hyödyntäen teemoittelua ja värikoodausta.
Tutkimustulosten mukaan, Kotipesä koettiin positiiviseksi ja toimintakykyä edistäväksi toimintamuodoksi. Tulokset osoittivat, että Kotipesän yhteisöllä oli kuntoutujille osallisuutta, sosiaalista toimintakykyä ja arjen hyvinvointia vahvistava vaikutus. Lisäksi kuntoutujat ottivat askeleita kohti toimijuutta. The goal of our thesis is to find out whether the Kotipesä activity of the Tampere parish promotes the rehabilitated person's everyday well-being and functional ability from the rehabilitated person's own perspective. The purpose is to make the rehabilitated person's own voice heard.
A qualitative research method was chosen as the research method for the thesis. The data collection method was an individual theme interview. The interviews were conducted twice during spring 2023, at the start and the end of the activity. We were involved in observing Kotipesä's operations for three months. The material was analyzed using content analysis, utilizing thematization and color coding.
According to the research results, Kotipesä was perceived as a positive and functional form of activity. The results showed that Kotipesä's community had an effect on strengthening participation, social functioning and every-day well-being for those rehabilitated. In addition, the rehabilitated persons took steps towards becoming active.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmäksi valittiin laadullinen, eli kvalitatiivinen tutkimusmenetelmä. Aineistonkeruumenetelmänä oli yksilöteemahaastattelu. Haastattelut toteutettiin kahdesti kevään 2023 aikana, toiminnan alkaessa ja loppuessa. Olimme mukana havainnoimassa Kotipesän toimintaa kolmen kuukauden ajan. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysiä käyttäen, hyödyntäen teemoittelua ja värikoodausta.
Tutkimustulosten mukaan, Kotipesä koettiin positiiviseksi ja toimintakykyä edistäväksi toimintamuodoksi. Tulokset osoittivat, että Kotipesän yhteisöllä oli kuntoutujille osallisuutta, sosiaalista toimintakykyä ja arjen hyvinvointia vahvistava vaikutus. Lisäksi kuntoutujat ottivat askeleita kohti toimijuutta.
A qualitative research method was chosen as the research method for the thesis. The data collection method was an individual theme interview. The interviews were conducted twice during spring 2023, at the start and the end of the activity. We were involved in observing Kotipesä's operations for three months. The material was analyzed using content analysis, utilizing thematization and color coding.
According to the research results, Kotipesä was perceived as a positive and functional form of activity. The results showed that Kotipesä's community had an effect on strengthening participation, social functioning and every-day well-being for those rehabilitated. In addition, the rehabilitated persons took steps towards becoming active.