Valon vaikutus seeruminäytteen metotreksaattipitoisuuteen
Värjönen, Maria (2023)
Värjönen, Maria
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121236331
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121236331
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia potilasnäytteiden avulla, miten valo vaikuttaa seeruminäytteen metotreksaattipitoisuuteen. Tavoitteena oli tuottaa lisää tietoa seerumin metotreksaattipitoisuuden säilyvyydestä ilman foliosuojausta. Tutkimuksessa verrattiin valolle altistuneiden näytteiden pitoisuuksia 0-näytteeseen.
Metotreksaatti on solunsalpaaja, joka pysäyttää solujen jakautumisen. Metotreksaattia käytetään pääasiassa syövän hoidossa, mutta myös pienemmillä annoksilla reuman hoitoon. Metotreksaatti voi tuoda mukanaan hyötyjen lisäksi myös merkittäviä haittavaikutuksia. Näihin haittoihin kuuluvat muun muassa huimaus, hiustenlähtö ja erilaiset maha-suolikanavan oireet, ja näiden haittavaikutusten riski voi kasvaa lääkkeen suurentuvien annoksien myötä.
Opinnäytetyön aihe saatiin HUS Diagnostiikkakeskuksen kliinisen kemian laboratoriosta. Tutkimusaineisto koostui huoneenlämpöisistä seeruminäytteistä, joita säilytettiin valossa eri aikapisteissä. Saaduista tuloksista seurattiin metotreksaattipitoisuuden muuttumista.
Saaduista tuloksista havaittiin, että metotreksaattipitoisuus ei muutu seeruminäytteissä kliinisesti merkittävästi. Tuloksien muuttuminen oli vaihtelevaa eri aikapisteissä. Tuloksista todettiin, että metotreksaattinäytettä ei tarvitse suojata valolta. Tulosten tulkinnassa on otettava huomioon pieni tutkimusaineisto. Tutkimuksen voisi toistaa suuremmalla tutkimusaineistolla.
Metotreksaatti on solunsalpaaja, joka pysäyttää solujen jakautumisen. Metotreksaattia käytetään pääasiassa syövän hoidossa, mutta myös pienemmillä annoksilla reuman hoitoon. Metotreksaatti voi tuoda mukanaan hyötyjen lisäksi myös merkittäviä haittavaikutuksia. Näihin haittoihin kuuluvat muun muassa huimaus, hiustenlähtö ja erilaiset maha-suolikanavan oireet, ja näiden haittavaikutusten riski voi kasvaa lääkkeen suurentuvien annoksien myötä.
Opinnäytetyön aihe saatiin HUS Diagnostiikkakeskuksen kliinisen kemian laboratoriosta. Tutkimusaineisto koostui huoneenlämpöisistä seeruminäytteistä, joita säilytettiin valossa eri aikapisteissä. Saaduista tuloksista seurattiin metotreksaattipitoisuuden muuttumista.
Saaduista tuloksista havaittiin, että metotreksaattipitoisuus ei muutu seeruminäytteissä kliinisesti merkittävästi. Tuloksien muuttuminen oli vaihtelevaa eri aikapisteissä. Tuloksista todettiin, että metotreksaattinäytettä ei tarvitse suojata valolta. Tulosten tulkinnassa on otettava huomioon pieni tutkimusaineisto. Tutkimuksen voisi toistaa suuremmalla tutkimusaineistolla.
