Urapolun johtaminen
Similä, Samuli (2023)
Similä, Samuli
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121236267
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121236267
Tiivistelmä
Työelämän muuttaessa muotoaan uusien sukupolvien astuessa työelämään, teknologian kehittymisen ja
yleisen asenneilmapiirin muuttumisen myötä on myös johtamisen vastattava tätä murrosta. Urapolku sekä
siihen liittyvä osaamisen kehittäminen ovat yhä tärkeämpi osa arjen toimintaa. Tarve aihekokonaisuuden
tutkimiseen kohdeorganisaatiossa löytyi ilmiöstä, missä koettiin kehitysmahdollisuudet selvästi yrityksen
tahtotilaa heikommin. Asiaa lähestyttiin päivittäisjohtamisen näkökulmasta, koska se oli tehokkain tapa saavuttaa asiakasrajapinnan henkilöstön arki.
Lähdettiin tutkimaan sitä, toteutuuko urapolun johtaminen ja siihen liittyvä osaamisen kehittyminen tasalaatuisena sekä selvittämään niitä hyötyjä, mitä tehostamalla voidaan saada ja etsittiin konkreettisia kehityskohteita tasalaatuisuuden parantamiseksi. Tutkimusta varten haastateltiin kymmenen esihenkilöasemassa
työskentelevää henkilöä.
Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina ja aineisto analysoitiin hyödyntäen teemoittelua. Tutkimuksessa voitiin huomata, että urapolun johtaminen ja siihen liittyvä osaamisen kehittäminen on erittäin monitasoinen aihe. Tälle kokonaisuudelle ei ollut organisaatiotasolla yhteisiä prosesseja eikä
aihekokonaisuutta käsitelty ohjatusti, mikä on johtanut tasalaatuisuuden puuttumiseen. Keskeisimpinä
haasteina esille nousivat se, että organisaatiossa tätä asiaa ei arjen tasolla priorisoida vaan johtaminen etenkin arjen osalta on luku- sekä asiakeskeistä. Tästä on seurannut osaamisvaje urapolun ja siihen liittyvän kokonaisuuden johtamisen suhteen.
Voidaan nähdä, että urapolun johtaminen on todella monitahoinen kokonaisuus, johon tarttuminen yksittäisten asioiden kautta on mahdotonta. Urapolun johtaminen vaatii sen, että yksilöllä on mahdollisuus tutkia urapolkuja ja löytää horisontti omalle uralleen. Tämän asian johtaminen avaa runsaasti positiivisia asioita: siitä on mahdollista löytää motivaatiota, joka ruokkii kehittymistä ja nykytyössä pärjäämistä,
työyhteisön kollektiivinen älykkyys kasvaa, jos osaaminen on tiimin toiminnassa keskiössä, organisaation
oppimisen kannalta onnistunut urapolun johtaminen on keskeisimpiä toimenpiteitä, koska mahdollisimman
laaja osaamispohja erilaisista tehtävistä laajentaa koko organisaation osaamista. Voisikin todeta, että onnistuessaan urapolun johtaminen hyödyttää yksilöä, esihenkilöä, tiimiä ja myös organisaatiota merkittävästi ja
on myös avain nykymaailman kilpailussa pätevistä, sitoutuneista työntekijöistä.
yleisen asenneilmapiirin muuttumisen myötä on myös johtamisen vastattava tätä murrosta. Urapolku sekä
siihen liittyvä osaamisen kehittäminen ovat yhä tärkeämpi osa arjen toimintaa. Tarve aihekokonaisuuden
tutkimiseen kohdeorganisaatiossa löytyi ilmiöstä, missä koettiin kehitysmahdollisuudet selvästi yrityksen
tahtotilaa heikommin. Asiaa lähestyttiin päivittäisjohtamisen näkökulmasta, koska se oli tehokkain tapa saavuttaa asiakasrajapinnan henkilöstön arki.
Lähdettiin tutkimaan sitä, toteutuuko urapolun johtaminen ja siihen liittyvä osaamisen kehittyminen tasalaatuisena sekä selvittämään niitä hyötyjä, mitä tehostamalla voidaan saada ja etsittiin konkreettisia kehityskohteita tasalaatuisuuden parantamiseksi. Tutkimusta varten haastateltiin kymmenen esihenkilöasemassa
työskentelevää henkilöä.
Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina ja aineisto analysoitiin hyödyntäen teemoittelua. Tutkimuksessa voitiin huomata, että urapolun johtaminen ja siihen liittyvä osaamisen kehittäminen on erittäin monitasoinen aihe. Tälle kokonaisuudelle ei ollut organisaatiotasolla yhteisiä prosesseja eikä
aihekokonaisuutta käsitelty ohjatusti, mikä on johtanut tasalaatuisuuden puuttumiseen. Keskeisimpinä
haasteina esille nousivat se, että organisaatiossa tätä asiaa ei arjen tasolla priorisoida vaan johtaminen etenkin arjen osalta on luku- sekä asiakeskeistä. Tästä on seurannut osaamisvaje urapolun ja siihen liittyvän kokonaisuuden johtamisen suhteen.
Voidaan nähdä, että urapolun johtaminen on todella monitahoinen kokonaisuus, johon tarttuminen yksittäisten asioiden kautta on mahdotonta. Urapolun johtaminen vaatii sen, että yksilöllä on mahdollisuus tutkia urapolkuja ja löytää horisontti omalle uralleen. Tämän asian johtaminen avaa runsaasti positiivisia asioita: siitä on mahdollista löytää motivaatiota, joka ruokkii kehittymistä ja nykytyössä pärjäämistä,
työyhteisön kollektiivinen älykkyys kasvaa, jos osaaminen on tiimin toiminnassa keskiössä, organisaation
oppimisen kannalta onnistunut urapolun johtaminen on keskeisimpiä toimenpiteitä, koska mahdollisimman
laaja osaamispohja erilaisista tehtävistä laajentaa koko organisaation osaamista. Voisikin todeta, että onnistuessaan urapolun johtaminen hyödyttää yksilöä, esihenkilöä, tiimiä ja myös organisaatiota merkittävästi ja
on myös avain nykymaailman kilpailussa pätevistä, sitoutuneista työntekijöistä.