Laitoksessa saattohoidettavan ikäihmisen läheisen tukeminen

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, kuinka sairaanhoitaja voi tukea laitoksessa saattohoidossa olevan kuolevan potilaan läheistä. Tavoitteena oli löytää keinoja kuolevan potilaan läheisen tukemiseksi.

Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineiston haussa käytettiin tietokantoja: Cinahl ja Medic. Etsimme myös tieteellisten lehtien (Tutkiva hoitotyö, Hoitotiede ja Journal Of Palliative Medicine) artikkeleita.

Tutkimusaineiston pohjalta nähtiin, että saattohoidettavan potilaan läheisten kohtaamisessa tärkein osa oli vuorovaikutus- ja kohtaamisosaaminen. Näistä tärkeimpinä koettiin kiireetön ja luottamuksellinen kohtaamistilanne sekä läheisten tunteiden kohtaaminen. Muita tärkeitä osaamisen malleja olivat palliatiivisen- ja saattohoidon osaaminen ja sen ilmi tuominen. Sairaanhoitajalta toivottiin kannustavaa asennetta ja läheisen rohkaisua osallistumaan kuolevan hoitoon ja hoitopäätöksiin.

Johtopäätöksenä voitiin todeta, että kiireetön kohtaaminen ja aito läsnäolo olivat tärkeitä läheiselle. Kannustava kohtaaminen ja rohkaisu tulisi muistaa epätoivoisessakin tilanteessa. Lisäksi sairaanhoitajan osaamista kuolemaan johtavista taudeista ja kuoleman vaiheista tulisi vahvistaa.

The purpose of the thesis was to examine how to support the relatives of a dying patient in hospice care in an institution. Further, the aim was to find ways to support a dying patient in a long-term facility.

The thesis was conducted as a descriptive literature review. The databases Cinahl and Medic were used to search the data. Articles in scientific journals were also searched: Research Nursing, Nursing Science and Journal Of Palliative Medicine. The data consisted of 10 articles.

Based on the results of the study, it was discovered that the most important part of the encounter with the loved ones of a patient in hospice care was the interaction and encounter skills. The most important of these were perceived to be an unhurried and confidential encounter situation and the ability to deal with the feelings of the person being cared for. Other important competences were palliative and end-of-life care competences and how to communicate them. The nurse was expected to have a supportive attitude and to encourage relatives to participate in the care and decisions of the dying person.

In conclusion, it was noted that a non-urgent encounter and a genuine presence were important for the loved one. Encouraging encounters and encouragement should be remembered even in undesirable situations. In addition, nurses' knowledge of terminal illnesses and the stages of death should be strengthened.