Elektrostaattisen paneelikaiuttimen valmistettavuuden parantaminen : valmistettavuus osana tuotannollistamista
Onnia, Joni (2023)
Onnia, Joni
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121236264
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121236264
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tarkasteltiin erään suuntaavan elektrostaattisen paneelikaiutinmallin valmistusprosessia tuotannollistamisvaiheessa. Työn tavoitteena oli parantaa tuotteen valmistettavuutta etsien ratkaisua kysymyksiin, voiko valmistusta nopeuttaa ja helpottaa sekä voiko valmistusmateriaaleja vaihtaa kustannustehokkaampiin tuotteen ominaisuuksien kärsimättä. Työn tilaaja on pieni toimija ja tuotantomäärät suhteellisen pieniä. Ratkaisu tuli mitoittaa realistisesti yhtiön vallitseviin resursseihin nähden. Työn lopputuloksena syntyi ehdotus kustannustehokkaammasta valmistusprosessista, jossa hyödynnetään yksinkertaisia tuotantolaitteita ja materiaaleja.
Valmistusprosessi jakautui karkeasti kahteen alaprosessiin. Tarkasteltavaksi valikoitui kolme vaihtoehtoista ehdotusta prosesseille ja materiaaliyhdistelmille. Näille arvioitiin kestoajat ja kustannukset. Parhaiten tuottava ehdotusyhdistelmä vähensi työaikakustannuksia 46 %. Prosessista poistui myös yhden vuorokauden pituinen kuivumisaika. Materiaalikustannukset laskivat 54 %. Kokonaisuudessaan tuotteen valmistuskulut laskivat 38 %. Prototyypin akustiset ja fyysiset ominaisuudet sekä ulkomuoto todettiin pysyvän lähes muuttumattomina verrattaessa alkuperäiseen tuotteeseen. Laiteinvestointien takaisinmaksuajaksi annetulla valmistusmäärällä (600 kpl/vuosi) laskettiin noin 5–9 kk riippuen hankintahinnasta.
Työn lopputuloksesta käy ilmi työmenetelmien, laitteiden ja materiaalien valinnan sekä mitoituksen merkittävyys valmistettavuuden kannalta. Lisäksi selvitettiin tuotteen runkomateriaalin ja kuoren vaikutuksia tuotteen toimintaan. Kehityssuuntana ehdotettiin kyseisten materiaalien optimointia. Myös sopivilla ominaisuuksilla valmistettavalla ns. metamateriaalilla saatettaisiin saavuttaa optimaalinen äänenvaimennus suhteessa painoon ja kokoon tai vaikuttaa tuotteen suuntaavuuteen.
Valmistusprosessi jakautui karkeasti kahteen alaprosessiin. Tarkasteltavaksi valikoitui kolme vaihtoehtoista ehdotusta prosesseille ja materiaaliyhdistelmille. Näille arvioitiin kestoajat ja kustannukset. Parhaiten tuottava ehdotusyhdistelmä vähensi työaikakustannuksia 46 %. Prosessista poistui myös yhden vuorokauden pituinen kuivumisaika. Materiaalikustannukset laskivat 54 %. Kokonaisuudessaan tuotteen valmistuskulut laskivat 38 %. Prototyypin akustiset ja fyysiset ominaisuudet sekä ulkomuoto todettiin pysyvän lähes muuttumattomina verrattaessa alkuperäiseen tuotteeseen. Laiteinvestointien takaisinmaksuajaksi annetulla valmistusmäärällä (600 kpl/vuosi) laskettiin noin 5–9 kk riippuen hankintahinnasta.
Työn lopputuloksesta käy ilmi työmenetelmien, laitteiden ja materiaalien valinnan sekä mitoituksen merkittävyys valmistettavuuden kannalta. Lisäksi selvitettiin tuotteen runkomateriaalin ja kuoren vaikutuksia tuotteen toimintaan. Kehityssuuntana ehdotettiin kyseisten materiaalien optimointia. Myös sopivilla ominaisuuksilla valmistettavalla ns. metamateriaalilla saatettaisiin saavuttaa optimaalinen äänenvaimennus suhteessa painoon ja kokoon tai vaikuttaa tuotteen suuntaavuuteen.