Johda ihmistä, älä ikää - ikä työyhteisössä keittiöesimiehen näkökulmasta

Abstract

Tässä opinnäytetyössä on aiheena ikä keittiöesimiehen näkökulmasta. Ikäjohtaminen on ollut viime aikoina paljon puhuttu aihe työelämässä. Ikäjohtaminen on kuitenkin usein väärin ymmärretty termi, jonka käsittäminen perustuu siihen, että vanhempia työntekijöitä tulisi erityisesti ikäjohtaa. Esimiehen tulisi ottaa huomioon jokainen työntekijä, iästä riippumatta ja yrittää toimia heille parhaana mahdollisena esimiehenä, jokaisessa työelämän vaiheessa. Esimiehen tulisi myös päästää irti sisällään mahdollisesti olevista ikäennakkoluuloista.

Ravintolan keittiö työympäristönä on omanlaatuisensa ja keittiöpäällikön tulisi pystyä toimimaan haastavassa ympäristössä esimerkkinä ja hyvänä esimiehenä kaiken ikäisille työntekijöille. Nykyaikaisen johtamismallin mukaan pelkkä työntekijän työroolin johtaminen ei enää riitä. Johtamisessa on otettava huomioon työntekijä eri rooliensa summana, jotka kaikki vaikuttavat työpaikalla näkyvään työrooliin.

Tässä opinnäytetyössä tutkitaan kvalitatiivisen tutkimuksen avulla miten keittiöpäällikkö suhtautuu eri-ikäisyyteen työpaikalla. Tutkimuksen pääongelma on ”nähdäänkö eri-ikäisyys hyötynä työpaikalla?” Alaongelmat ovat ”kannattaako vanhempien työntekijöiden jaksamisen seurantaan panostaa, jotta työurista saataisiin pidempikestoisia?” ja ”näkeekö esimies työntekijänsä eri roolien summana työssä?”

Tutkimus toteutettiin syksyllä 2014 helsinkiläisen ravintolayrityksen eri toimipisteissä kahdeksan eri keittiöpäällikön haastattelujen avulla. Haastattelujen rakenne oli puolistrukturoitu.

Tuloksien mukaan eri-ikäisyys nähdään suurimmalta osin rikkautena ja hyötynä työyhteisölle. Iän kuitenkin annetaan asettaa joitain ennakkoluuloja työntekijöistä. Ikääntyvien työntekijöiden jaksamisen seurantaan halutaan panostaa, mutta sen toteuttaminen on vähäistä. Esimiehelle on tärkeää tietää työntekijöidensä työn ulkopuolisista tilanteista, jotta hän pystyy toimimaan parempana esimiehenä.

This bachelor’s thesis explores how executive chefs perceive workers of a different age, as a benefit for the workplace. Age management has been popular topic in work communities recently. It seems that managers understand the term “age management” so that the older workers in a work place especially need to be age managed. As a supervisor you should notice your workers in every moment, no matter of the age. You should also be able to let go any prejudice towards workers of different ages and try not to make a judgments based on their age.

A restaurant kitchen is unique as a workplace. As an executive chef you should set a good example even in that challenging environment. According to latest leadership studies you should not only lead your workers "work role" but get involved more. You should consider the employees subordinate to you as a sum of all their "roles" that all affect them in the workplace.

This thesis is a qualitative study of executive chef's perceptions of age and its effect in workplaces. The main problem set for the research "Is having people of different ages in a workplace an asset?" There are also two sub problems that are "Is it worth it to invest effort and time to keep track of the well-being of employees to make them stay longer in the workforce" and "Do kitchen foremen see their employees as a sum of their roles?"

The study was conducted by interviewing eight different executive chefs in the autumn of 2014 at eight different restaurants of a restaurant chain in Helsinki.

According to the results people of different ages are seen as an asset for the work community. Age does set certain preconceptions though. Well-being of the more elderly workers is seen as important but not much is done about it in reality. In conclusion, supervisors should be aware of more than what happens in the workplace to be better superiors.