Psykososiaalisten kuormitustekijöiden tunnistaminen ja ehkäiseminen hoitotyössä : hoitohenkilökunnan kokemana
Kyllönen, Maija (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121236595
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121236595
Tiivistelmä
Työhyvinvointi on ajankohtainen ja tärkeä aihe terveydenhuoltoalalla. Hoitohenkilökunnan työhyvinvointi tarvitsee suunnittelua ja jatkuvaa arviointia sekä konkreettisia tekoja sen parantamiseksi. Työn psykososiaaliset kuormitustekijät tulisi tunnistaa hoitotyössä ja niihin tulisi konkreettisesti puuttua. Hoitotyössä kuormittavia tekijöitä ovat muun muassa kiire, potilaiden hoitoisuus, jatkuvat muutokset hoitohenkilökunnassa sekä organisaatiossa.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa hoitohenkilökunnan työhyvinvoinnista ja työhön sitoutumiseen vaikuttavista asioista. Tarkoituksena oli selvittää lasten erikoissairaanhoidon työyhteisön keskeisimpiä psykososiaalisia kuormitustekijöitä sekä tunnistaa työyhteisön työhyvinvointiin ja työhön sitoutumiseen vaikuttavia tekijöitä.
Kehittämisprojektin tutkimuksellinen osio tuotti tietoa hoitohenkilökunnan työhyvinvoinnista ja heidän sitoutumista työhönsä vaikuttavista tekijöistä. Työn psykososiaaliset kuormitustekijät- kyselyn tarkoituksena oli löytää hoitohenkilökunnan keskeisempiä psykososiaalisia kuormitustekijöitä ja tunnistaa keinoja niiden vähentämiseksi ja ehkäisemiseksi. Aineistonkeruu toteutettiin sähköisenä kyselynä lasten erikoissairaanhoidon hoitohenkilökunnalle (n=27, vastausprosentti 43,5%). Vastaukset analysoitiin SPSS- tilasto-ohjelman ja laadullisen sisällönanalyysin avulla.
Tutkimusten tulosten perusteella kiire ja monen asian tekeminen päällekkäin, jatkuvat keskeytykset ja melu sekä työntekijöiden vähyys aiheuttavat hoitohenkilökunnalle haitallista psykososiaalista kuormitusta. Vuorovaikutus ja yhteistyö toimivat esihenkilöiden ja työntekijöiden kesken. Työyhteisön sosiaalinen toiminta ja työn tekeminen joustavasti ja ergonomisesti vähentävät hoitohenkilökunnan työnkuormitusta.
Opinnäytetyön tuloksista syntyi tuotoksena esitys hoitohenkilökunnan työhyvinvoinnin nykytilasta ja työn psykososiaalisista kuormitustekijöistä. Tulosten avulla hoitohenkilökunnan suurimpia kuormitustekijöitä yritetään vähentää ja ehkäistä, jotta työhyvinvointi ja hoitohenkilökunnan sitoutumista työhön saataisiin pidettyä yllä.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa hoitohenkilökunnan työhyvinvoinnista ja työhön sitoutumiseen vaikuttavista asioista. Tarkoituksena oli selvittää lasten erikoissairaanhoidon työyhteisön keskeisimpiä psykososiaalisia kuormitustekijöitä sekä tunnistaa työyhteisön työhyvinvointiin ja työhön sitoutumiseen vaikuttavia tekijöitä.
Kehittämisprojektin tutkimuksellinen osio tuotti tietoa hoitohenkilökunnan työhyvinvoinnista ja heidän sitoutumista työhönsä vaikuttavista tekijöistä. Työn psykososiaaliset kuormitustekijät- kyselyn tarkoituksena oli löytää hoitohenkilökunnan keskeisempiä psykososiaalisia kuormitustekijöitä ja tunnistaa keinoja niiden vähentämiseksi ja ehkäisemiseksi. Aineistonkeruu toteutettiin sähköisenä kyselynä lasten erikoissairaanhoidon hoitohenkilökunnalle (n=27, vastausprosentti 43,5%). Vastaukset analysoitiin SPSS- tilasto-ohjelman ja laadullisen sisällönanalyysin avulla.
Tutkimusten tulosten perusteella kiire ja monen asian tekeminen päällekkäin, jatkuvat keskeytykset ja melu sekä työntekijöiden vähyys aiheuttavat hoitohenkilökunnalle haitallista psykososiaalista kuormitusta. Vuorovaikutus ja yhteistyö toimivat esihenkilöiden ja työntekijöiden kesken. Työyhteisön sosiaalinen toiminta ja työn tekeminen joustavasti ja ergonomisesti vähentävät hoitohenkilökunnan työnkuormitusta.
Opinnäytetyön tuloksista syntyi tuotoksena esitys hoitohenkilökunnan työhyvinvoinnin nykytilasta ja työn psykososiaalisista kuormitustekijöistä. Tulosten avulla hoitohenkilökunnan suurimpia kuormitustekijöitä yritetään vähentää ja ehkäistä, jotta työhyvinvointi ja hoitohenkilökunnan sitoutumista työhön saataisiin pidettyä yllä.