Haastemiestyön digitalisaatio

Abstract

Yleisissä tuomioistuimissa käynnissä olevan digitalisaation tarkoituksena on tuoda koko syyttäjälaitos sähköisen lainkäytön vuosikymmenelle ja muuttaa työskentely lähes tulkoon täysin sähköiseksi. Isossa osassa tätä muutosta on Oikeusministeriön vireillä oleva aineistopankki- eli AIPA-hanke. Tässä opinnäytetyössä keskityn pitkälti siihen, miten haastemiestyötä tekevät ja siihen muuten osallistuvat virkamiehet, kuten käräjäsihteerit, ovat tämän sähköisen muutoksen kokeneet, sekä millaisia mielipiteitä, kehityskohteita ja uusia ideoita heillä on. Tutkimuksen pääasiallisena tavoitteena on kerätä tietoa, miten uusiin sähköisiin järjestelmiin suhtaudutaan, sekä millaisia parannusehdotuksia näitä järjestelmiä arjessaan käyttävillä ihmisillä on.

Opinnäytetyössä hyödynnettiin kyselytutkimusta, joka lähetettiin sähköpostitse 84 Pirkanmaan kansliahenkilöstöön kuuluvalle käräjäsihteerille ja 22 haastemiehelle. Kyselyyn vastauksia tuli 30 joista 21 olivat käräjäsihteereitä ja loput 9 haastemiehiä. Haastemiestyön ja syyttäjälaitoksen digitalisaatiota koskevissa kappaleissa teoriaosuuden tutkimusmenetelmä oli kirjallisuustutkimus.

Tutkimustuloksia tarkasteltaessa voi huomata, että haastemiestyön digitalisaatio on tuonut paljon positiivisia asioita tähän jo nyt haasteelliseen ja aikaa vievään työhön, mutta samaan hengenvetoon voidaan todeta, että on vielä paljon parannuksia, joita etenkin AIPA-järjestelmä vaatii. Joissakin tapauksissa on uudet digitaaliset työkalut koettu jopa työtä vaikeuttaviksi tekijöiksi. Tutkimuksessa on onnistuttu tuomaan esiin haastemiestyön sähköistymisen negatiivisia puolia ja sellaisia puutteita, joita voidaan jatkossa kehittää.

The ongoing digitalization in general courts aims to bring the entire prosecution system into the electronic legal era and transform the working process almost entirely into a digital format. A significant part of this transformation is the Ministry of Justice's ongoing data bank project, also known as the AIPA project. In this thesis, I focus largely on how officials involved in process-server work and other related roles, such as court clerks, have experienced this electronic change, as well as the opinions, areas for improvement, and new ideas they have. The main objective of the research is to gather information on how individuals react to the new electronic systems and what suggestions for improvement those who use these systems in their daily work have.

The thesis utilized a survey that was sent via email to 84 court clerks and 22 process-servers belonging to the Pirkanmaa district personnel. There were 30 responses, of which 21 were from court clerks and the remaining 9 from process-servers. The research methodology for the sections related to process-server work and the digitalization of the prosecution system in the theoretical part was literature review.

When examining the research results, it can be observed that the digitalization of process-server work has brought many positive aspects to this already challenging and time-consuming job. However, at the same time, it can be noted that there are still many improvements needed, especially for the AIPA system. In some cases, the new digital tools have even been perceived as complicating factors. The research successfully highlights the negative aspects of the digitalization of process-server work and identifies areas that can be developed in the future.