Ainaista narinaa vai kehittävää tarinaa : ikääntyvien hoitotyöntekijöiden itsensä johtamisen diskurssit

Abstract

Tämän opinnäytetyön toimeksiantajana on Satakunnan hyvinvointialue. Tutkimustarpeen taustalla vaikuttavat väestön ikääntyminen, eläkeiän nosto sekä hoitajapula. Hyvinvointialueiden toiminnan alkuvaiheeseen sijoittuva prosessi tarjosi mahdollisuuden nostaa ikääntyvien työntekijöiden potentiaalia näkyviin ja kokeilla mahdollisia keinoja itsensä johtamistaitojen edistämiseksi.

Tutkimustehtäviksi valittiin selvittää, miten yli 50-vuotiaat työntekijät kuvaa-vat psykologisten perustarpeidensa (autonomia, kompetenssi, yhteisöllisyys) täyttymistä kertoessaan työstään, muodostaa käsitys, millaisin ilmaisuin yli 50-vuotiaat työntekijät kuvaavat itsensä johtamista sekä suunnitella ja toteuttaa toimintatuokioita yli 50-vuotiaiden työntekijöiden itsensä johtamistaitojen kehittämiseksi.

Opinnäytetyön kohderyhmänä käytettiin Kiukaisten Jokimutkan palvelutalojen yli 50-vuotiaita hoitajia, joiden työsuhde oli voimassa tutkimuksen teko-aikaan. Tutkimus toteutettiin laadullisena toimintatutkimuksellisella otteella diskursseihin eli kielenkäyttöön kontekstissa keskittyen.

Aineistona kerättiin kirjoitelmia kolmen ohjaavan kysymyksen pohjalta, jotka analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla diskurssianalyysinä. Kirjoitelma-aineiston lisäksi toimintatuokioiden kuluessa kerättiin osallistu-van havainnoinnin pohjalta kenttäpäiväkirjamerkintöjä, joilla täydennettiin diskurssianalyysiä. Tutkimusaineisto paljasti kymmenen psykologisten perustarpeiden maastoon sijoittuvaa itsensä johtamisen diskurssia.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, ettei ikääntyminen ole tutkimukseen osallistuneille hoitajille vain eläkeiän lähestymistä. Iän myötä oli kertynyt hiljaista tietoa, rauhallisuutta, itsearmoa ja itsetuntemusta, joita jo hyödynnettiin työssä jaksamisen tukena. Itsensä johtaminen koettiin tärkeäksi ja aiheen äärelle pysähtyminen antoi mahdollisuuden omien ajatusten jäsentämiselle.

Jatkotutkimustarpeina nostaisin ikääntyvien hoitajien työnohjauksellisten keskustelujen ja itsensä johtamiskoulutusten vaikutukset uran jatkoajatuksiin sekä nuorten ikäluokkien itsensä johtamistaitojen tutkimisen.

The commissioner of this thesis was the welfare area of Satakunta. The need for research was driven by the aging of the population, the raising of the retirement age and the shortage of care workers. The process, located at the beginning of the operation of the welfare areas, offered the opportunity to highlight the potential of aging employees and try out possible ways to promote their self-management skills.

The research tasks were firstly to find out how employees over 50 describe the fulfillment of their basic psychological needs (autonomy, competence, sense of community) when talking about their work. Secondly the task was to gain understanding of how employees over the age of 50 describe self-management, and thirdly to plan and implement activities to develop the self-management skills of employees over the age of 50.

The target group of this thesis was care workers over 50 years of age at Kiukainen Jokimutka service homes, whose employment relationship was valid at the time of the study. The research was conducted with qualitative methods and an action research approach, focusing on discourses, i.e. on the use of language in context.

The research material was collected from the target group by written essays based on three guiding questions. The essays were analyzed using theory-driven content analysis as a discourse analysis. In addition to the written material, field diary entries were collected during the activities based on par-ticipant observation, which complemented the discourse analysis. The re-search material revealed ten self-management discourses located in the field of basic psychological needs.

As a conclusion, it can be stated that aging is not just approaching retire-ment age for the care workers enrolled in this study. With age, quiet knowledge, calmness, self-compassion, and self-knowledge had been ac-cumulated, which were already utilized to support coping at work. Self-management was felt to be important and stopping at the topic gave them an opportunity to structure thoughts.

For further research, I would point out the effects of aging care workers' job guidance discussions and self-management education on further career thoughts, as well as the study of self-management skills of young age groups.