Työmarkkinakelpoisuuden varmistaminen työelämän murroksessa – Tarkastelussa yli 50-vuotias assistentti

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten yli 50-vuotias assistentti voi varmistaa oman työmarkkinakelpoisuutensa. Työelämän murros, osaamisvaatimusten muutokset sekä työmarkkinoiden ikäsyrjintä ovat esimerkkejä niistä tekijöistä, joihin tämän ikäisen assistentin on syytä varautua, ja siksi työmarkkinakelpoisuudesta on huolehdittava jatkuvasti. Tutkimuskysymykset laadittiin työmarkkinakelpoisuuden tekijöiden perusteella ja ne käsittelivät osaamisia, taitoja, osaamisen kehittämisen tapoja, iän merkitystä sekä muita työmarkkinakelpoisuuden varmistamisessa huomioitavia tekijöitä.

Opinnäytetyön teoreettinen osa jakautui kolmeen osaan. Ensimmäisessä osassa kuvattiin yli 50-vuotiasta assistenttia työelämässä; miten tämän ikäiset nähdään työmarkkinoilla ja miten assistentin tehtävät ovat muuttuneet ja muuttuvat jatkossa työelämän muutosten myötä. Lisäksi kuvattiin käsitettä työmarkkinakelpoisuus. Toisessa osassa käytiin läpi työelämässä tapahtuneita muutoksia, niiden syitä ja seurauksia sekä toimistotyön tulevaisuutta. Kolmannessa osassa tarkasteltiin osaamista, osaamisen kehittämisen tarvetta ja tapoja sekä käytiin läpi tämänhetkisiä ja tulevaisuuden tärkeimpiä kovia ja pehmeitä taitoja.

Tutkimus oli laadullinen haastattelututkimus. Aineisto kerättiin assistentin tehtäviä tuntevilta asiantuntijoilta käyttäen puolistrukturoitua haastattelua, jonka teemat ja haastattelurunko muodostettiin tutkimuskysymysten perusteella. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla, sillä teoria toimi tutkimuksessa apuna, mutta pääpaino oli haastatteluin kerätyllä tutkimusaineistolla.

Tutkimuksen tulosten mukaan yli 50-vuotiaan assistentin tärkeimpiä kovia taitoja ovat digiosaaminen eri muodoissaan, kielitaito sekä viestintätaidot. Pehmeistä taidoista tärkeimpiä ovat halu ja kyky oppia ja kehittyä, vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot, itseohjautuvuus ja itsensä johtaminen sekä muutos-, sopeutumis- ja uudistumiskyky. Tutkinto on osaamisen perusta, mutta tämän lisäksi tarvitaan osaamisen jatkuvaa päivittämistä, ja tapoja uuden oppimiseksi ovat muun muassa osatutkinnot, erilaiset kurssit sekä työssäoppiminen. Vapaa-ajan aktiviteetit voivat täydentää osaamista, mutta varsinaista koulutusta ne eivät korvaa. Myös verkostojen avulla voi kehittää osaamista ja hyödyntää verkostoitumista työmarkkinakelpoisuuden varmistamisessa. Ikää ei enää tämän päivän työmarkkinoilla pidetä kriteerinä, vaan kokonaisuus, kuten osaaminen, taidot, asenne, persoona ja motivaatio, merkitsee enemmän. Nyt korostetaan enemmän iän positiivisia puolia ja tiedetään, ettei ikä määritä halua ja kykyä kehittyä.

Yli 50-vuotiaan assistentin on pidettävä huolta ajantasaisesta osaamisesta ja omasta työmarkkinakelpoisuudesta jatkuvasti. Tärkeää on tiedostaa oma osaaminen sekä työelämän vaatimukset niin, että voi tämän perusteella kehittää sekä kovia että pehmeitä taitoja. Ikä ei ole este kehittymiselle tai uusille haasteille, vaan tärkeämpää on oma asenne.