Mobiilisovelluksen prototyypin suunnittelu ja toteuttaminen
Rauhala, Jussi (2023)
Rauhala, Jussi
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121437232
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121437232
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli suunnitella käyttäjäystävällinen mobiilisovellus ja toteuttaa siitä toiminnallinen prototyyppi toimeksiantajan hyödynnettäväksi. Projektin taustana oli toimeksiantajayrityksen idea mahdollisuudesta tuottaa lisäarvoa asiakkailleen kanta-asiakassovelluksen kehittämisellä. Prototyyppi suunniteltiin ottaen huomioon käyttöliittymä- ja käyttäjäkokemussuunnittelun keskeiset periaatteet. Käyttöliittymän suunnittelussa keskityttiin myös saavutettavuuteen, jotta suunniteltava sovellus olisi käytettävissä kaikille henkilöille mahdollisista rajoitteista huolimatta.
Mobiilisovelluksen prototyypin suunnittelu- ja toteutusprosessissa hyödynnettiin palvelumuotoilun tuplatimanttimallia projektin viitekehyksenä, koska se tukee käyttäjälähtöistä ja innovatiivista suunnittelua ja kehittämistä. Käyttäjäystävällisen sovelluksen suunnittelemiseksi prototyyppiin valittujen toimintojen ja sisällön määrittämisessä ja rajaamisessa otettiin huomioon toimeksiantajan ja loppukäyttäjien tarpeet, toiveet ja ideat. Potentiaalisia loppukäyttäjiä osallistettiin suunnitteluprosessiin kyselytutkimuksen ja haastattelujen yhteydessä.
Prototyypin toteuttamisessa hyödynnettiin tuplatimanttimallin mukaista tuotosten jatkuvaa kehittämistä ja tavoitteisiin vertaamista, kunnes ne oli saavutettu. Prototyypin rakentaminen aloitettiin rautalankamallista, joka sisälsi suunniteltavan sovelluksen keskeiset sivut, toiminnot ja niiden alustavan jäsentelyn. Tämän pohjalta prototyyppiä kehitettiin iteratiivisesti eteenpäin lisäten suunnitellun aikana määritettyjä toimintoja, keskittyen hyvän käyttäjäkokemuksen luomiseen, käytettävyyden, tarpeita vastaavan sisällön sekä selkeän ja miellyttävän ulkoasun toteuttamiseen. Prototyypin kehittämistä jatkettiin, kunnes se oli toteutettu toiminnalliseen muotoon, joka sisälsi suunnittelun yhteydessä rajatut keskeiset asiat. Tämän jälkeen sovelluksen prototyypille toteutettiin käytettävyystestaus viiden potentiaalisen loppukäyttäjän toimesta. Käytettävyystestauksen pohjalta saatiin selville kaksi kehitysehdotusta, joiden toteuttamisen jälkeen prototyyppi vastasi tavoitteita ja oli näin ollen valmis toimitettavaksi toimeksiantajalle.
Valmis prototyyppi vastasi käytettävyystestauksen pohjalta loppukäyttäjien toiveita. Myös toimeksiantajan ideat ja toiveet saatiin onnistuneesti toteutettua prototyypin osalta ja he olivat tuotokseen tyytyväisiä. Toimeksiantajayritys voi tulevaisuudessa hyödyntää valmista prototyyppiä sovelluskehityksen pohjana.
Mobiilisovelluksen prototyypin suunnittelu- ja toteutusprosessissa hyödynnettiin palvelumuotoilun tuplatimanttimallia projektin viitekehyksenä, koska se tukee käyttäjälähtöistä ja innovatiivista suunnittelua ja kehittämistä. Käyttäjäystävällisen sovelluksen suunnittelemiseksi prototyyppiin valittujen toimintojen ja sisällön määrittämisessä ja rajaamisessa otettiin huomioon toimeksiantajan ja loppukäyttäjien tarpeet, toiveet ja ideat. Potentiaalisia loppukäyttäjiä osallistettiin suunnitteluprosessiin kyselytutkimuksen ja haastattelujen yhteydessä.
Prototyypin toteuttamisessa hyödynnettiin tuplatimanttimallin mukaista tuotosten jatkuvaa kehittämistä ja tavoitteisiin vertaamista, kunnes ne oli saavutettu. Prototyypin rakentaminen aloitettiin rautalankamallista, joka sisälsi suunniteltavan sovelluksen keskeiset sivut, toiminnot ja niiden alustavan jäsentelyn. Tämän pohjalta prototyyppiä kehitettiin iteratiivisesti eteenpäin lisäten suunnitellun aikana määritettyjä toimintoja, keskittyen hyvän käyttäjäkokemuksen luomiseen, käytettävyyden, tarpeita vastaavan sisällön sekä selkeän ja miellyttävän ulkoasun toteuttamiseen. Prototyypin kehittämistä jatkettiin, kunnes se oli toteutettu toiminnalliseen muotoon, joka sisälsi suunnittelun yhteydessä rajatut keskeiset asiat. Tämän jälkeen sovelluksen prototyypille toteutettiin käytettävyystestaus viiden potentiaalisen loppukäyttäjän toimesta. Käytettävyystestauksen pohjalta saatiin selville kaksi kehitysehdotusta, joiden toteuttamisen jälkeen prototyyppi vastasi tavoitteita ja oli näin ollen valmis toimitettavaksi toimeksiantajalle.
Valmis prototyyppi vastasi käytettävyystestauksen pohjalta loppukäyttäjien toiveita. Myös toimeksiantajan ideat ja toiveet saatiin onnistuneesti toteutettua prototyypin osalta ja he olivat tuotokseen tyytyväisiä. Toimeksiantajayritys voi tulevaisuudessa hyödyntää valmista prototyyppiä sovelluskehityksen pohjana.