Elinympäristön vaikutus lapsen tunne-elämän kehitykseen
Paci, Laura; Peci Hamiti, Blerina (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121437248
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121437248
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaiset asiat vaikuttavat lapsen tunne-elämän kehitykseen. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Kaakkois- Suomen ammattikorkeakoulun (Xamk) kanssa. Opinnäytetyön tavoitteena oli, että sen tuloksia hyödynnetään sosiaali- ja terveydenhuollon opiskelijoiden koulutuksessa. Erityisesti opinnäytetyö soveltuu terveydenhoitaja- ja sosionomi opiskelijoille sekä muille lapsen kehityksen parissa työskenteleville terveyden- ja sosiaalihuollon ammattilaisille.
Tunteet säätelevät käyttäytymistä ja ovat osa arkipäiväistä elämää. Tunne- ja itsesäätelytaidot kehittyvät jo varhaislapsuudessa antaen pohjan lapsen kehitykselle. Kaikki lapset eivät saa kuitenkaan tällaista pohjaa kehitykselle, jolloin usein tuloksena on rikkonaisesti rakentunut tunne-elämä. Heikot lähtökohdat lapsuudessa näkyvät pitkälle elämässä. Nykypäivänä onkin nähtävissä lisääntynyt lasten ja nuorten pahoinvointi. Elinympäristöillä on todettu olevan merkittävästi vaikutusta lapsen kehitykseen. Vanhempien mielenterveyshäiriöt ja perheen heikko sosioekonominen asema ovat yhteydessä lapsen myöhemmin ilmeneviin haasteisiin.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimukset kirjallisuuskatsaukseen valikoituivat asetettujen hakukriteerien mukaan. Kirjallisuuskatsaukseen valikoitui 14 tutkimusta, joista yksi oli vieraskielinen.
Kirjallisuuskatsauksen aineistoa analysoitiin teemoittelun avulla. Aineistonanalyysilla saatiin selville kirjallisuuskatsauksen tärkeimmät tulokset, jotka vastasivat opinnäytetyöhön asetettuihin tutkimuskysymyksiin.
Kirjallisuuskatsauksen tuloksien perusteella voidaan todeta, että kasvuympäristöllä, kuten kotioloilla, asuinalueella, vanhemmilla, varhaiskasvatuksella tai ympärillä olevilla ihmisillä on suuri vaikutus lapsen kehitykseen. Tuloksista nousi erityisesti esiin kotiolojen vaikutus lapsen sosioemotionaaliseen kehitykseen. Tärkeänä tekijänä pidettiin vanhempien suhtautumista lapseen arjessa. Johtopäätöksenä voidaan siis esittää, että vanhempien riittävä ajan sekä huomion antaminen edistää lapsen tunteiden säätelyn kehittymistä.
Jatkotutkimuksissa voisi selvittää, miten lapsen tunne-elämän haasteet vaikuttavat huoltajiin tai perheisiin sekä millaisia apuja huoltajat ovat näihin haasteisiin saaneet. Lisäksi voisi selvittää, miten nuorten hyvinvointia voitaisiin tukea ja miten tunne-elämän haasteita voisi ehkäistä.
Tunteet säätelevät käyttäytymistä ja ovat osa arkipäiväistä elämää. Tunne- ja itsesäätelytaidot kehittyvät jo varhaislapsuudessa antaen pohjan lapsen kehitykselle. Kaikki lapset eivät saa kuitenkaan tällaista pohjaa kehitykselle, jolloin usein tuloksena on rikkonaisesti rakentunut tunne-elämä. Heikot lähtökohdat lapsuudessa näkyvät pitkälle elämässä. Nykypäivänä onkin nähtävissä lisääntynyt lasten ja nuorten pahoinvointi. Elinympäristöillä on todettu olevan merkittävästi vaikutusta lapsen kehitykseen. Vanhempien mielenterveyshäiriöt ja perheen heikko sosioekonominen asema ovat yhteydessä lapsen myöhemmin ilmeneviin haasteisiin.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimukset kirjallisuuskatsaukseen valikoituivat asetettujen hakukriteerien mukaan. Kirjallisuuskatsaukseen valikoitui 14 tutkimusta, joista yksi oli vieraskielinen.
Kirjallisuuskatsauksen aineistoa analysoitiin teemoittelun avulla. Aineistonanalyysilla saatiin selville kirjallisuuskatsauksen tärkeimmät tulokset, jotka vastasivat opinnäytetyöhön asetettuihin tutkimuskysymyksiin.
Kirjallisuuskatsauksen tuloksien perusteella voidaan todeta, että kasvuympäristöllä, kuten kotioloilla, asuinalueella, vanhemmilla, varhaiskasvatuksella tai ympärillä olevilla ihmisillä on suuri vaikutus lapsen kehitykseen. Tuloksista nousi erityisesti esiin kotiolojen vaikutus lapsen sosioemotionaaliseen kehitykseen. Tärkeänä tekijänä pidettiin vanhempien suhtautumista lapseen arjessa. Johtopäätöksenä voidaan siis esittää, että vanhempien riittävä ajan sekä huomion antaminen edistää lapsen tunteiden säätelyn kehittymistä.
Jatkotutkimuksissa voisi selvittää, miten lapsen tunne-elämän haasteet vaikuttavat huoltajiin tai perheisiin sekä millaisia apuja huoltajat ovat näihin haasteisiin saaneet. Lisäksi voisi selvittää, miten nuorten hyvinvointia voitaisiin tukea ja miten tunne-elämän haasteita voisi ehkäistä.