Lähijohto lastensuojelun sijaishuollon työparityöskentelyn tukena
Oikarinen, Sini; Strandman, Ronja (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121336884
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121336884
Tiivistelmä
Hyvinvointialueille siirtyminen 1.1.2023 alkaen toi muutoksen sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuuseen, kun entinen kuntapohjainen malli jäi historiaan. Muutos kosketti myös Keski-Suomen lastensuojelun sijaishuollon palvelua. Keski-Suomen lastensuojelun sijaishuollon palvelut päädyttiin keskittämään hallinnollisesti Jyväskylän toimipisteeseen, josta käsin sijaishuollon esihenkilöt, eli lähijohtajat työskentelevät. Yksi tärkeimmistä työmuodoista lastensuojelun sijaishuollossa on koettu olevan työparityöskentely. Sen toteutumisen merkitys on entisestään kasvanut, kun Keski-Suomen lastensuojelun sijaishuoltoa tekevät sosiaalityöntekijät ja -ohjaajat aloittivat työskentelemään yhdessä huostassa olevien lasten ja perheiden asioissa.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää mitä merkityksiä on lastensuojelun sijaishuollon työparityöllä asiakasvanhemmille ja sijaishuollon työntekijöille, sekä miten lähijohto voi olla työparityöskentelyn tukena. Tavoitteena on myös ollut tutkimustulosten avulla saada sijaishuollon työparityöskentely toimivammaksi työmenetelmäksi sekä työntekijän että asiakkaan näkökulmasta. Tutkimus oli luonteeltaan laadullinen, ja se koostui kahden tutkijan keräämästä teemahaastatteluaineistosta. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla lastensuojelun sijaishuollon sosiaalityöntekijöitä ja -ohjaajia, sekä asiakasvanhempia.
Tutkimuksen teoreettinen kehys pohjautuu tutkimustietoon lastensuojelun asiakasvanhempien kokemuksista lastensuojelusta, lastensuojelun työntekijöiden asiantuntijuudesta, ja moniammatillisesta työskentelystä, sekä lähijohtamisen merkityksestä lastensuojelun sijaishuollossa, sekä laajemmin koko hyvinvointialueen näkökulmasta. Tulosten perusteella ilmeni se, miten sijaishuollon työparityöskentelyn sisältö koetaan epäselvänä sekä asiakkaiden että työntekijöiden osalta. Ensisijaisesti työparin koettiin olevan työntekijän tuki. Lähijohdon tukea kaivattiin työpariuksien muodostumisessa, ja oikean mitoituksen määrittämisessä, sekä työntekijöiden lisäkouluttautumisen arvioimisessa. Lähijohdolta odotettiin myös tukea varmistaa toimivien ja viihtyisien kokoustilojen riittävyys asiakastyölle. Keski-Suomen sijaishuollon lähijohto voi yhdessä lastensuojelun työntekijöiden kanssa työstää sijaishuollon työparityöskentelyä tulosten perusteella entistä paremmaksi ja asiakasta palvelevammaksi työmuodoksi. Mahdollinen jatkotutkimusaihe olisi tutkia muiden hyvinvointialueiden sijaishuollon työparityön merkityksiä, myös lähijohdon näkökulmasta.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää mitä merkityksiä on lastensuojelun sijaishuollon työparityöllä asiakasvanhemmille ja sijaishuollon työntekijöille, sekä miten lähijohto voi olla työparityöskentelyn tukena. Tavoitteena on myös ollut tutkimustulosten avulla saada sijaishuollon työparityöskentely toimivammaksi työmenetelmäksi sekä työntekijän että asiakkaan näkökulmasta. Tutkimus oli luonteeltaan laadullinen, ja se koostui kahden tutkijan keräämästä teemahaastatteluaineistosta. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla lastensuojelun sijaishuollon sosiaalityöntekijöitä ja -ohjaajia, sekä asiakasvanhempia.
Tutkimuksen teoreettinen kehys pohjautuu tutkimustietoon lastensuojelun asiakasvanhempien kokemuksista lastensuojelusta, lastensuojelun työntekijöiden asiantuntijuudesta, ja moniammatillisesta työskentelystä, sekä lähijohtamisen merkityksestä lastensuojelun sijaishuollossa, sekä laajemmin koko hyvinvointialueen näkökulmasta. Tulosten perusteella ilmeni se, miten sijaishuollon työparityöskentelyn sisältö koetaan epäselvänä sekä asiakkaiden että työntekijöiden osalta. Ensisijaisesti työparin koettiin olevan työntekijän tuki. Lähijohdon tukea kaivattiin työpariuksien muodostumisessa, ja oikean mitoituksen määrittämisessä, sekä työntekijöiden lisäkouluttautumisen arvioimisessa. Lähijohdolta odotettiin myös tukea varmistaa toimivien ja viihtyisien kokoustilojen riittävyys asiakastyölle. Keski-Suomen sijaishuollon lähijohto voi yhdessä lastensuojelun työntekijöiden kanssa työstää sijaishuollon työparityöskentelyä tulosten perusteella entistä paremmaksi ja asiakasta palvelevammaksi työmuodoksi. Mahdollinen jatkotutkimusaihe olisi tutkia muiden hyvinvointialueiden sijaishuollon työparityön merkityksiä, myös lähijohdon näkökulmasta.