Tupakoinnista ja ylipainosta johtuvien fyysisten terveysongelmien seuranta mielenterveyskuntoutujien asumispalveluyksikössä

Abstract

Mielenterveyshäiriöihin liittyy sairauden oireiden lisäksi huonoja terveystottumuksia sekä hoitojen haittavaikutuksia, jotka lisäävät potilaiden fyysisiä vaivoja. Tavallisimpia ongelmia mielenterveyshäiriötä sairastavien keskuudessa ovat vähäinen liikunta, epäterveellinen ruokavalio, ylipaino ja kardiometaboliset sairaudet, kuten 2-tyypin diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit. Mielenterveyshäiriötä sairastavien fyysisten sairauksien tutkiminen, hoito ja seuranta on osin puutteellista. Mielenterveyshäiriötä sairastavilla on myös usein vähäiset tiedot koskien erilaisia sairauksia ja siitä miten ne vaikuttavat terveyteen.

Kehittämistyön aihe tuli mielenterveyskuntoutujien asumisyksikön henkilöstöltä, sen tarpeesta kehittää fyysisen voinnin huomioimista. Työryhmä oli huomioinut, että arjessa jää usein fyysisen voinnin huomioiminen taka-alalle tai sitä huomioidaan vain vähän. Suomessa psykiatrian alan ongelmana onkin puutteellinen fyysisten terveysongelmien tunnistaminen ja tutkiminen sekä hoidon osaaminen ja resusointi.

Kehittämistyön tavoitteena oli selvittää, miten tupakoinnista ja ylipainosta johtuvia fyysisiä terveysongelmia huomioidaan yksikössä. Tavoitteena oli myös toimintatapojen kehittämisen kautta parantaa asukkaiden elämänlaatua sekä tuottaa laadukkaampaa palvelua ja saada asukkaat osallistumaan oman terveytensä hoitoon aktiivisemmin. Kehittämistyön tarkoituksena oli kehittää yksikön toiminta- ja työtapoja, koskien mielenterveyskuntoutujien fyysisen voinnin parempaa huomioimista. Kehittämismenetelminä käytettiin henkilöstön oppimiskahvilaa sekä ideointipuuta. Ideointipuuhun asukkaat saivat laittaa omia ajatuksiaan koskien oman terveyden hoitoa. Kolmas kehittämismenetelmä oli ryhmäkeskustelu henkilöstön kesken. Ryhmäkeskustelussa käytiin läpi oppimiskahvilan tuloksia ja asukkaiden ideointipuuhun tulleita vastauksia ja keskusteltiin niistä. Ryhmäkeskustelun tuloksista muodostettiin SWOT-analyysi.

Kehittämisprojektin tuotoksena syntyi terveyslomake, jossa huomioidaan asukkaan fyysistä ja psyykkistä terveyttä laaja-alaisesti. Tuotoksena syntyi myös toimintamalli, jonka mukaisesti terveyslomake täytetään aina uuden asukkaan muuttaessa yksikköön ja päivitetään vähintään kolmen kuukauden välein. Jatkokehittämisehdotuksena on yhteistyön kehittäminen perusterveydenhuollon ja yksikön välillä.