Aluevaltuutetun työnkuva ja motivaatio luottamustehtävässä toimimiseen

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen aluevaltuutetun työnkuvaa. Tavoitteena oli myös selvittää, mistä aluevaltuutetun motivaatio luottamustehtävään syntyy.

Tietoperustassa läpikäytiin Sote-uudistuksen vaiheita 2000-luvun aikana ja eri hallituskausien hallitusohjelmien yhteydessä haettuja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen vaikuttaneita tekijöitä. Tietoperustassa esiteltiin myös Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soiten arvopohja sekä strategia, hyvinvointialueeseen kuuluvat kunnat sekä aluevaltuuston puoluejako, lautakunnat sekä jaostot.

Opinnäytetyön tueksi laadittiin kyselytutkimus aluevaltuutetuille, jonka avulla selvitettiin aluevaltuutettujen taustoja, luottamustoimeen käytettyä aikaa, motivaatiota sekä koettuja haasteita ja vaikuttamismahdollisuuksia. Tutkimusmenetelmänä käytettiin sähköistä kyselyä, joka laadittiin Webropol-ohjelmalla. Kysely lähetettiin toukokuussa jokaiselle Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen aluevaltuutetulle, eli 59 henkilölle, joista 35 henkilöä vastasi ja vastausprosentiksi saatiin 59 %.

Kyselytutkimuksen avulla saatiin selville, että aluevaltuutetuista noin puolet asettuivat ehdolle oman henkilökohtaisen motivaationsa perusteella aluevaaleissa. Aluevaltuutetuilla ei yleisesti ottaen ole taustaa sosiaali- ja terveysalalta, mutta suurimmalla osalla on poliittinen tausta ja toimivat useammassa poliittisessa luottamustoimessa. Kyselytutkimus osoitti myös sen, että on harvinaista, että aluevaltuutetut käyttäisivät enemmän kuin viisi tuntia viikossa aikaa aluevaltuutetun työtehtävän hoitamiseen. Aluevaltuutetut kokivat pääsevänsä vaikuttamaan hyvinvointialueen kehittämiseen kohtuullisesti. Suurin osa vastanneista halusi parantaa asukkaiden palveluita ja koki myös jonkin verran haasteita luottamustoimessa. Aluevaltuutetun toimi koettiin selkeänä, mutta myös jonkin verran kuormittavana.

The purpose of this thesis was to examine the job description of a regional councilor in the Central Ostrobothnia Welfare Area. The aim was also to find out where the regional councilor’s motivation for a position of trust comes from.

The theoretical framework covered the phases of the health and social services reform during the 2000s and the factors that contributed to the health and social services reform applied in connection with the government programs of different government terms. The theoretical framework also presented the value base and strategy of the Central Ostrobothnia Welfare Area Soite, the municipalities belonging to the Welfare Area, as well as the party divisions, boards, and sections of the Regional Council.

To support the thesis, a survey was prepared for the regional councilors, which was used to examine the background of the regional councilors, the use of time spent in the position of trust, motivation, and perceived challenges and opportunities for influencing. An electronic questionnaire was used as a research method, which was prepared by the program Webropol. In May 2022, the survey was sent to every regional councilor in the Central Ostrobothnia Welfare Area, i.e., 59 people, 35 of whom responded, and the response rate was 59%.

The survey found that about half of the regional councilors stood for election based on their own personal motivation in the regional elections. Regional councilors generally have no background in the field of social welfare and health care, but the majority have a political background and operate in several political positions of trust. The survey also showed that it is rare for regional councilors to spend more than five hours a week performing the duties of a regional councilor. The regional councilors felt that they could make a reasonable contribution to the development of the welfare area. Most of the respondents wanted to improve the services of the residents and experienced some challenges in the position of trust. The position of the regional councilor was perceived as clear, but also somewhat burdensome.