Viemäriverkoston vuotovesiselvitysmenetelmät : nykytilanne ja tulevaisuus
Nykänen, Ville (2023)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121437364
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121437364
Tiivistelmä
Viemäriverkostoon pääsevät ja sinne kuulumattomat hule- ja/tai pohjavedet, eli vuotovedet kuormittavat viemäriverkostoa, heikentävät jätevedenpuhdistamon puhdistustehoa sekä lisäävät energian ja kalliiden puhdistuskemikaalien kulutusta. Runsas vuotovesien määrä voi johtaa puhdistamon ylikuormitukseen, jolloin puhdistamatonta jätevettä voidaan joutua ohijuoksuttamaan suoraan luonnon vesistöön. Vuotovedet voivat myös johtaa kaivojen kautta katujen, pihojen tai kiinteistöjen kellareiden tulvimiseen.
Vuotovesiselvityksillä pyritään paikantamaan vuotolähteet ja saneerauskohteet vuotojen estämiseksi. Opinnäytetyön tavoitteena oli esitellä Suomessa yleisimmin käytössä olevia jätevesiverkoston vuotovesiselvitysmenetelmiä, sekä pohtia tulevaisuuden näkymiä vuotovesitutkimusten saralla. Työssä kerättiin tietoa vuotovesiselvitysmenetelmistä laajasti eri lähteistä, kuten tutkimuksista, verkkojulkaisuista sekä toimialan yritysten verkkosivuilta.
Kirjallisuuden perusteella Suomessa yleisimmin käytettyjä vuotovesiselvitysmenetelmiä ovat laskennalliset menetelmät jätevesi- ja vedenkulutustietoja vertaamalla, virtaamamittaukset, savu- ja väriainekokeet sekä verkoston TV-kuvaus. Nämä menetelmät ovat kuitenkin yleisesti ottaen suhteellisen kalliita sekä aikaa vieviä, minkä vuoksi uusia tapoja vuotovesien tutkimiseen on kehitetty perinteisten menetelmien tueksi.
Suomessa on yleistynyt veden laatuparametrien analysointiin perustuvat menetelmät. Muualla Euroopassa on todettu toimivaksi menetelmäksi myös jäteveden lämpötilan jatkuvaan mittaamiseen perustuva DTS-menetelmä. Tulevaisuudessa vuotovesien tutkiminen kallistuu enemmän jätevesiverkoston käytöstä ja ympäristön olosuhteista saatavan tiedon jatkuvaan keräämiseen ja käsittelyyn. Tiedon keräämiseen ja käsittelyyn hyödynnetään tekoälyä ja mallintamista.
Vuotovesiselvityksillä pyritään paikantamaan vuotolähteet ja saneerauskohteet vuotojen estämiseksi. Opinnäytetyön tavoitteena oli esitellä Suomessa yleisimmin käytössä olevia jätevesiverkoston vuotovesiselvitysmenetelmiä, sekä pohtia tulevaisuuden näkymiä vuotovesitutkimusten saralla. Työssä kerättiin tietoa vuotovesiselvitysmenetelmistä laajasti eri lähteistä, kuten tutkimuksista, verkkojulkaisuista sekä toimialan yritysten verkkosivuilta.
Kirjallisuuden perusteella Suomessa yleisimmin käytettyjä vuotovesiselvitysmenetelmiä ovat laskennalliset menetelmät jätevesi- ja vedenkulutustietoja vertaamalla, virtaamamittaukset, savu- ja väriainekokeet sekä verkoston TV-kuvaus. Nämä menetelmät ovat kuitenkin yleisesti ottaen suhteellisen kalliita sekä aikaa vieviä, minkä vuoksi uusia tapoja vuotovesien tutkimiseen on kehitetty perinteisten menetelmien tueksi.
Suomessa on yleistynyt veden laatuparametrien analysointiin perustuvat menetelmät. Muualla Euroopassa on todettu toimivaksi menetelmäksi myös jäteveden lämpötilan jatkuvaan mittaamiseen perustuva DTS-menetelmä. Tulevaisuudessa vuotovesien tutkiminen kallistuu enemmän jätevesiverkoston käytöstä ja ympäristön olosuhteista saatavan tiedon jatkuvaan keräämiseen ja käsittelyyn. Tiedon keräämiseen ja käsittelyyn hyödynnetään tekoälyä ja mallintamista.