Covid-pandemiasta johtuvien elinkeinotukien vaikuttavuus mikro- ja pk-yrityksissä

Abstract

Covid-19-pandemia aiheutti nykyaikaisen taloushistorian poikkeuksellisimman kriisin, joka vaikutti elinkeinoelämään eri tavalla, kuin pankki- ja rahoituskriisit. Samaan aikaan pyrittiin ensisijaisesti varmistamaan erikoisterveydenhoidon toimintakyky ja suojelemaan riskiryhmiä. Tällöin turvauduttiin valtion ylimmän johdon toimesta myös mikro- ja pienyrittäjien perustuslaillisiin oikeuksiin, kuten elinkeinovapauteen.

Useat yritykset kriisistä huolimatta selviytyivät voittajina. Vahinkoja, joita sulkutoimet ovat aiheuttaneet, pyrittiin korvaamaan tukitoimin. Tukitoimin rakenteet tosin oli muodostettu tavanomaisiin ja yksittäisiin tukitarpeisiin eikä sodan kaltaisiin olosuhteisiin, joihin jouduttiin valmiuslakia aktivoitaessa. Tässä opinnäytetyössä tarkasteltiin erityisesti mikro- ja pienyrittäjiä yhden TE-keskuksen alueella subjektiivisten tekijöiden minimoimiseksi ja niihin kohdistuneiden koronatukien onnistuneisuutta sekä tarvetta.

Tutkimus osoitti, että yrityksillä on ollut hyvin erilaisia valmiuksia kohdata ulkoisia systeemishokkeja. Menestyneimmin selviytyivät ne yritykset, joilla oli takana taloudellisesti vahvoja vuosia ja oma tase pystyi toimimaan puskurina. Päätöksentekojärjestelmästä ja luoduista säännöistä johtuen vahvimpia yrityksiä ei tuettu, eivätkä ne myöskään itse kokeneet tukea tarpeelliseksi. Toisaalta joukossa oli yrityksiä, jotka olisivat tarvinneet tukea suhteellisen heikon taseen ja näkymien vuoksi, mutta tukien painopiste ei kohdistunut niihin, vaan elinvoimaisiksi katsottuihin tilapäisesti ongelmiin joutuneihin yrityksiin.

Tutkimuksen tulokset voidaan toisaalta pitää osoituksena siitä, että jo olemassa olleet tukimuodot ovat onnistuneet ja niitä oli hyödynnetty. Toisaalta siitä, että pandemian kaltaisiin uhkiin ei ole lainsäädännöllisesti eikä toisaalta myöskään yritystasolla riittävästi varauduttu. Lähes kaikille uusi tilanne tuli yllättäen ja kertakaikkisena viranomaismääräyksin toteutettuna pysähdyksenä. Tutkielma tuo esille näkökohtia, joihin olisi pitänyt varautua jo lainsäädäntöä luotaessa. Tutkielma tuo esille myös tarpeen pyrkiä vahvistamaan yritysten omia resursseja kohdata erilaisia ulkoisia kriisejä.

The Covid-19 pandemic caused the most exceptional crisis in modern economic history, which, unlike the banking and financial crises, affected business life in a different way, while the primary aim was to ensure the operational capability of specialized healthcare while protecting risk groups. In this case, the state's top management also relied on the constitutional rights of micro and small entrepreneurs, such as freedom of business.

Despite the crisis, several companies survived as winners, and on the other hand, efforts were made to compensate for the damage caused by the closures with support measures, the structures of which were, however, formed for ordinary and individual support needs and not for the war-like conditions that had to be faced when the Preparedness Act was activated. In this thesis, micro and small entrepreneurs were examined in particular in the area of one TE center in order to minimize subjective factors and the success and need of the corona subsidies aimed at them.

The study showed that companies had very different capacities to face external systemic shocks. The companies that survived the most successfully were those that had financially strong years behind them and their own balance sheet could act as a buffer. Due to the decision-making system and the rules created, the strongest companies were not supported, nor did they themselves feel that support was necessary. On the other hand, there were companies that would have needed support due to their weak balance sheet and prospects, but the focus of the support was not on them, but on companies that were considered to be viable and had experienced temporary problems.

On the one hand, the results of the study can be seen as proof of the successful and creative utilization of the forms of support that already existed, but on the other hand, that threats such as the pandemic have not been sufficiently prepared for, either legislatively or at the company level. For almost everyone, the new situation came unexpectedly and as a one-time stop implemented by official regulations. The thesis brings out aspects that should have been prepared for already when creating legislation, and on the other hand, the need to strive to strengthen companies' own resources to face various external crises.