Web-sovelluksen toteuttaminen SvelteKit-kehyksellä
Hurppu, Juha-Matti (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121236463
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121236463
Tiivistelmä
Web-sovelluksilta edellytettävien ominaisuuksien ja näitä ominaisuuksia tarjoavien sovelluskehyksien määrä on jatkuvassa kasvussa. Työn tavoitteena oli tutkia SvelteKitiä yhtenä näitä ominaisuuksia tarjoavana sovelluskehyksenä. SvelteKit on Svelten päälle rakennettu moderneja web-sovelluskehyksen ominaisuuksia tarjoava sovelluskehys. Työn tavoitteena oli selvittää SvelteKitin tuomien ominaisuuksien käytettävyys osaksi Svelte-kehystä ja pyrkiä mittaamaan SvelteKitin tarjoamien renderöintitapojen suorituskykyä.
Työn tutkimuksena toteutettiin SvelteKit-kehyksellä esimerkkisovellus, jonka avulla pyrittiin arvioimaan SvelteKitin tuomien ominaisuuksien käytettävyyttä ja mittaamaan sovelluskehyksen suorityskyky eri renderöintitapoja käyttäen. Esimerkkisovelluksessa luotiin tarvittavat ominaisuudet eri renderöintitapojen hyödyntämiseksi ja sovelluskehyksen vertaamiseksi tiettyjen ominaisuuksien, kuten reitittämisen osalta Svelteen. Esimerkkisovelluksen suorituskykyä mitattiin Googlen Lighthouse-työkalulla sekä käsiteltiin ja tutkittiin manuaalisesti tuloksien varmentamiseksi ja muiden havaintojen tutkimiseksi.
Työn tuloksena saatiin käsitys SvelteKitin vaikutuksesta Svelten käytettävyyteen sekä numeerisia arvoja SvelteKitin eri renderöintitapojen suorituskyvystä. SvelteKitin vaikutus Svelten käytettävyyteen nähtiin yleisesti positiivisena. Uusien ominaisuuksien käyttö ei hankaloittanut kehitysprosessia ja muutokset toiminnallisuuteen olivat hyviä. Renderöintitapojen suorituskyvyn osalta mittaustulokset vastasivat oletettua ja olivat suorituskyvyllisesti hyviä.
Työstä vedettävät johtopäätökset koskevat pienimuotoista esimerkkisovellusta, jonka ympäristö ja rakenne eivät vastaa todellisen maailman sovellusta, mutta antaa silti hyvän kuvan ainakin pinnallisesti sovelluskehyksen peruskäytettävyydestä sekä suorituskyvystä. Työn oleellisin jatkokehitys olisi tutkia sovelluskehystä suorituskyvyn sekä käytettävyyden osalta kattavammassa projektissa, joka vastaisi todellisen ohjelmistoprojektin tarpeita sekä kattaisi koko kehitystiimin arvion käytetystä sovelluskehyksestä.
Työn tutkimuksena toteutettiin SvelteKit-kehyksellä esimerkkisovellus, jonka avulla pyrittiin arvioimaan SvelteKitin tuomien ominaisuuksien käytettävyyttä ja mittaamaan sovelluskehyksen suorityskyky eri renderöintitapoja käyttäen. Esimerkkisovelluksessa luotiin tarvittavat ominaisuudet eri renderöintitapojen hyödyntämiseksi ja sovelluskehyksen vertaamiseksi tiettyjen ominaisuuksien, kuten reitittämisen osalta Svelteen. Esimerkkisovelluksen suorituskykyä mitattiin Googlen Lighthouse-työkalulla sekä käsiteltiin ja tutkittiin manuaalisesti tuloksien varmentamiseksi ja muiden havaintojen tutkimiseksi.
Työn tuloksena saatiin käsitys SvelteKitin vaikutuksesta Svelten käytettävyyteen sekä numeerisia arvoja SvelteKitin eri renderöintitapojen suorituskyvystä. SvelteKitin vaikutus Svelten käytettävyyteen nähtiin yleisesti positiivisena. Uusien ominaisuuksien käyttö ei hankaloittanut kehitysprosessia ja muutokset toiminnallisuuteen olivat hyviä. Renderöintitapojen suorituskyvyn osalta mittaustulokset vastasivat oletettua ja olivat suorituskyvyllisesti hyviä.
Työstä vedettävät johtopäätökset koskevat pienimuotoista esimerkkisovellusta, jonka ympäristö ja rakenne eivät vastaa todellisen maailman sovellusta, mutta antaa silti hyvän kuvan ainakin pinnallisesti sovelluskehyksen peruskäytettävyydestä sekä suorituskyvystä. Työn oleellisin jatkokehitys olisi tutkia sovelluskehystä suorituskyvyn sekä käytettävyyden osalta kattavammassa projektissa, joka vastaisi todellisen ohjelmistoprojektin tarpeita sekä kattaisi koko kehitystiimin arvion käytetystä sovelluskehyksestä.