Omaohjaajatyöskentelyn kehittäminen lastensuojeluyksiköiden työntekijöiden näkökulmasta: käsikirja omaohjaajuuden tueksi.
Juurakko, Johanna (2023)
Juurakko, Johanna
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121336989
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121336989
Tiivistelmä
Opinnäytetyö toteutettiin toimeksiantona eräälle perustason lastensuojeluyksikölle, jossa oli huomattu haasteita omaohjaajatyöskentelyn toteuttamisessa. Kehittämistyön tarkoituksena oli selkeyttää omaohjaajan työskentelyä sijoitetun nuoren kanssa, yhtenäistää omaohjaajatyöskentelyn toimintatapaa sekä luoda siihen tueksi käsikirja. Kehittämistyön tavoitteena oli jäsentää työntekijöiden käsityksiä jo toimivista ja kehitettävistä asioista sekä luoda yhtenäisempi ymmärrys omaohjaajatyöskentelystä kahteen lastensuojeluyksikköön. Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistoimintana, joka rajautui kahden lastensuojeluyksikön työntekijöiden kokemuksiin. Kehittämistyöhön kuului suunnittelun sekä tietoperustan muodostuksen jälkeen toteutusvaihe, jossa aineistoa kerättäessä käytettiin laadullisen tutkimuksen menetelmiä eli ideariihtä, työpajatyöskentelyä ja Webropol-kyselyä. Kerätty aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.
Keskeisiä löydöksiä työntekijöiden kokemusten pohjalta olivat onnistuneen omaohjaajatyöskentelyn edellytykset kuten esimerkiksi luottamussuhteen luominen sijoitetun nuoren kanssa, ajantasaisuus nuoren asioista ja kokonaisuuden hallitseminen, nuoren edun ajaminen esimerkiksi palavereissa sekä säännölliset keskusteluhetket nuoren kanssa. Kehittämisen kohteet liittyivät omaohjaajahetkien suunnitteluun, sisältöön ja toteutumiseen, aikatauluhaasteisiin, kuukausikoosteen tekemättä jäämiseen sekä yleisesti järjestelmällisyyden ja suunnitelmallisuuden puutteeseen. Myös omaohjaajuuden haavoittuvuus korostui aineistossa siitä näkökulmasta, että nuoren asiat eivät voi olla vain omaohjaajien tiedossa ja että työn jakaminen ja työyhteisölle tiedotus nuoren asioista ovat tärkeässä roolissa toteuttaessa omaohjaajatyöskentelyä.
Johtopäätöksenä todettiin, että omaohjaajatyöskentelyssä nähdään paljon hyviä ja toimivia asioita molemmissa yksiköissä ja että kehittämistyöhön osallistuneilla työntekijöillä on valtavasti tietoa ja taitoa aiheesta, mutta omaohjaajatyöskentelyn käytäntöön vieminen hieman ontuu. Kehittämistyön lopputuotoksena syntyi käsikirja omaohjaajuuden tueksi, joka tukee myös omaohjaajatyöskentelyn käytäntöön viemistä.
Keskeisiä löydöksiä työntekijöiden kokemusten pohjalta olivat onnistuneen omaohjaajatyöskentelyn edellytykset kuten esimerkiksi luottamussuhteen luominen sijoitetun nuoren kanssa, ajantasaisuus nuoren asioista ja kokonaisuuden hallitseminen, nuoren edun ajaminen esimerkiksi palavereissa sekä säännölliset keskusteluhetket nuoren kanssa. Kehittämisen kohteet liittyivät omaohjaajahetkien suunnitteluun, sisältöön ja toteutumiseen, aikatauluhaasteisiin, kuukausikoosteen tekemättä jäämiseen sekä yleisesti järjestelmällisyyden ja suunnitelmallisuuden puutteeseen. Myös omaohjaajuuden haavoittuvuus korostui aineistossa siitä näkökulmasta, että nuoren asiat eivät voi olla vain omaohjaajien tiedossa ja että työn jakaminen ja työyhteisölle tiedotus nuoren asioista ovat tärkeässä roolissa toteuttaessa omaohjaajatyöskentelyä.
Johtopäätöksenä todettiin, että omaohjaajatyöskentelyssä nähdään paljon hyviä ja toimivia asioita molemmissa yksiköissä ja että kehittämistyöhön osallistuneilla työntekijöillä on valtavasti tietoa ja taitoa aiheesta, mutta omaohjaajatyöskentelyn käytäntöön vieminen hieman ontuu. Kehittämistyön lopputuotoksena syntyi käsikirja omaohjaajuuden tueksi, joka tukee myös omaohjaajatyöskentelyn käytäntöön viemistä.