Internationalization barriers of Finnish manufacturing SMEs

Abstract

Suomalaiset pienet ja keskisuuret yritykset (PK-yritykset) eivät kansainvälisty yhtä vahvasti kuin eurooppalaiset PK-yritykset. Kansainvälistymistä koskeva kirjallisuus kuvaa useita tapoja kansainvälistymiseen, aina Uppsala-mallin vaiheittaisesta laajentumisesta verkostointimallin syvenevien suhteiden kautta tapahtuvaan kansainvälistymiseen sekä viimeisimpään kansainvälistymisen ilmiöön, globaaleiksi syntyneisiin yrityksiin. Nämä mallit kuvaavat kansainvälistymispolkuja, jonka varrella yritykset kohtaavat erilaisia kansainvälistymisen esteitä. Näitä voivat olla sisäiset esteet, jotka johtuvat resurssien puutteesta, kuten henkilöstövajeesta, tiedon ja tuotantokapasiteetin puutteesta, tai ulkoiset esteet, kuten viranomaisten tuen puute, maksuvälitysongelmat ja epäedulliset lait ja säädökset. Aiheen kirjallisuuden perusteelta kehitettiin kolme hypoteesia: suomalaiset PK-yritykset kohtaavat lähinnä tiedon puutteeseen liittyviä esteitä, yritykset eivät aina ole tietoisia käytettävissä olevista tukipalveluista, ja tämän myötä mieltävät esteet todellisuutta vaikeammiksi, ja yrityksillä, jotka eivät ole kansainvälistä kauppa, on todennäköisemmin johtajia, joilla ei ole kokemusta kansainvälisestä kaupasta. Näiden hypoteesien perusteella järjestettiin teemahaastatteluja neljälle Turun alueen PK-teollisuusyritykselle. Havainnot viittasivat siihen, että tiedonpuutteen aiheuttamat esteet, kuten markkinatiedon ja kansainvälistymismahdollisuuksien tiedon puute sekä henkilöstöpula olivat suurimpia esteitä. Yritykset olivat kuitenkin tietoisia tukipalveluista, ja yritykset, joilla ei ollut kokemusta kansainvälisestä kaupasta, halusivat kansainvälistyä. Monella yrityksellä oli yhteyksiä kansainväliseen kauppaan osana suurempien asiakkaiden alihankintaketjuja, ja tämä sekä sen vaikutus suunnitteilla olevaan tai tulevaan kansainvälistymiseen voivat tarjota uusia tutkimusmahdollisuuksia tulevaisuudessa.

Finnish small and medium-sized enterprises (SMEs) are less international than their European counterparts. Existing literature on internationalization describes several avenues and pathways to internationalization, from the gradual outward expansion of the Uppsala model to the internationalization through deepening contacts of the network model, and the most recent phenomenon of companies that are born international, the born globals. These models describe different internationalization paths, which face different barriers to internationalization. These barriers can be internal barriers that are created by lack of resources, such as lack of knowledge, personnel shortages and lack of production capacity, or external barriers such as lack of government support, difficulties collecting payments, and unfavorable rules and regulations. Based on existing literature, it was hypothesized that Finnish SME’s face primarily knowledge barriers, and that companies are not always aware of support services available to them, and thus perceive some barriers as more difficult. In addition, it was hypothesized that SME’s who are not internationalized are less likely to have decision makers with experience in the international market. Based on these hypotheses, semi-structured interviews were conducted on four Turku area manufacturing SMEs. The findings indicate that knowledge barriers, such as lack of information on the target markets and opportunities, in addition to lack of qualified personnel, are most common barriers for the interviewed companies. However, the companies were aware of the support services that were available to them, and companies with no significant international market experience were looking to internationalize. Several companies had existing links to international trade as parts of subcontracting networks of larger clients, and this, as well as its effect on planned or future internationalization, could provide avenues for further research in the future.