"Nollatoleranssi, ei ole turvallista rajaa." : Sikiön alkoholioireyhtymän ennaltaehkäisy ja vaurioiden ja vaikutusten minimointi

Abstract

Tämän opinnäytetyön teemana ovat raskauden aikaisen alkoholinkäytön vaikutukset sikiöön ja näiden vaikutusten ennaltaehkäisevät ja vaurioita ja vaikutuksia minimoivat toimet. Sikiön alkoholioireyhtymä aiheutuu, kun raskaana oleva käyttää alkoholia raskausaikana. Oireyhtymä ilmenee erilaisina häiriöinä fyysisessä kehityksessä, kognitiivisessa suoriutumiskyvyssä, sopeutumisessa, käyttäytymisessä sekä tunne-elämässä.

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää sosiaali- ja terveysalan ammattilaisjoukon kokemuksia sikiön alkoholioireyhtymän preventiotyöstä. Tutkimus on toteutettu vuoden 2014 aikana. Teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään alkoholinkäyttöä Suomessa, naisten keskuudessa ja raskausaikana, sikiön alkoholioireyhtymää ilmiönä sekä primaari-, sekundaari- ja tertiaaripreventiota. Tutkimus toteutettiin laadullisena ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastatteluja. Tutkimuksen aineisto koostuu kahdeksasta kasvokkaisesta tai kirjallisesta haastattelusta. Osallistujajoukossa oli äitiys- ja lastenneuvolan ammattilaisia, kätilöitä, sosiaalityöntekijä ja päihdetyöntekijöitä sekä ohjaajia ensikodista sekä Päiväperhosta.

Johtopäätöksinä tutkimuksen tuloksista on, että tiedottamis- ja asennemuutostyöt ovat suuressa osassa ennaltaehkäisyä, ja niitä pitäisi tehostaa. Tietoisuutta alkoholin vaurioittavuudesta on, mutta alkoholin realistista vaurioittavuutta ei tiedosteta. Alkoholinkäyttöön puuttuminen on tärkeä osa preventiota, ja rutiinien ja asiantuntemuksen vuoksi alkoholinkäyttöön on helppo puuttua, ja tietoa otetaan vastaan pääosin hyvin. Päihdehuollon palveluja on tarjolla tarpeen mukaan, mutta kaikki eivät suostu niitä käyttämään. Pakkohoitoajatusta kannatetaan positiivisena, mutta vasta viimeisimpänä vaihtoehtona. Lapsen syntymän jälkeinen kotiin vietävä perhetyö ja lapsen kuntoutus ovat tehokkaita, mutta turvallista ympäristöä pidetään ensisijaisina. Joskus lapsi on sijoitettava biologisen kodin ulkopuolelle. Tiedottamisessa ja palvelujärjestelmässä koettiin olevan vielä kehittämisen varaa.

This thesis focuses on perspectives and experiences about prevention of fetal alcohol spectrum disorders. The purpose was to see what kind of thoughts and experiences participants have about prevention: actions before, during and after the pregnancy. In addition, the target was to find out how to develop prevention.

The theoretical frame of reference tells about alcohol, alcohol culture in Finland and among pregnant women, fetal alcohol spectrum disorder and prevention of fetal alcohol spectrum disorder. The study is qualitative and the material consists of eight theme interviews. The group of participants consists of public health nurses in prenatal clinics, midwives, social workers, experts in alcohol abuse services and supervisors in mother and child homes and shelters and Päiväperho.

The survey reveals that providing information and changing attitudes have a big role in prevention. The risks of using alcohol are well-known, but the realistic effects are not. Intervening in drinking while pregnant is easy because of professionals’ expertise, and clients consider intervention mainly as positive. There are a lot of alcohol abuse services available for drinking pregnant women, but sometimes they are not willing to use them. The survey showed that attitudes toward involuntary treatment and rehabilitation for pregnant women are positive, but it should be the last alternative after all the voluntary services. After the pregnancy, the most important aspect is to ensure a secure environment. The rehabilitation of affected children and support services for home are considered as very beneficial sources of help. Sometimes the only way to save the child is foster care. Preventions could be improved by increasing the amount of information on alcohol abuse services, and easing the access to treatment.