Tekoälyn käyttöönotto esihenkilöiden näkökulmasta: case Mäkelä Alu Oy
Riipinen, Iida; Lahti, Aino (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121537674
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121537674
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia tekoälyn käyttöönottoa Mäkelä Alu Oy:n esihenkilöiden näkökulmasta. Tutkimusaiheen valintaan vaikutti tutkijoiden oma mielenkiinto sekä toimeksiantajan Mäkelä Alu Oy:n tarve selvittää esihenkilöiden suhtautumista tekoälyyn. Yritys on lähitulevaisuudessa ottamassa tekoälyyn pohjautuvaa teknologiaa käyttöön ja siksi tutkimus oli yritykselle ajankohtainen. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää esihenkilöiden käsityksiä ja kokemuksia tekoälystä ja sen käyttöönoton tuomista mahdollisuuksista tai haasteista.
Tutkimus toteutettiin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena, jonka toteutukseen käytettiin puolistrukturoituja teemahaastatteluja. Tutkimuksessa haastateltiin seitsemää toimeksiantajayrityksessä toimivaa esihenkilöä, jotka työskentelivät eri puolilla organisaatiota. Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin, jonka jälkeen kerätystä aineistosta tehtiin aineistoanalyysi. Aineistosta nousi esiin neljä eri pääteemaa, joiden pohjalta johtopäätökset tehtiin.
Tutkimustuloksista selvisi esihenkilöiden suhtautuvan tekoälyyn pääosin myönteisesti. Tekoäly oli vielä varsin vieras käsite monelle esihenkilöistä. Haastatteluissa pohdittiin tekoälyn tuomia mahdollisuuksia organisaation sisällä, mutta myös sen käytön tuomia haasteita. Keskeisimpänä mahdollisuutena koettiin ajansäästö sekä toiminnan tehostuminen. Vastaavasti haasteita koettiin tulevan itse käyttöönotonprosessissa. Esihenkilöt tunnistavat henkilöstön pinttyneiden tapojen ja muutosvastaisuuden sekä siirtymän pitkän prosessin haastavan tekoälyn käyttöönottoa.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että haastateltavat näkevät tekoälyn keskeisenä tekijänä organisaation tehokkuuden ja kilpailukyvyn parantamisessa, ja sen käyttöönotto nähdään välttämättömänä pysyäkseen mukana teknologisen kehityksen tahdissa. Tekoälyn käyttöönotto ei kuitenkaan ole yksinkertaista, vaan vaatii kehittymistä ja tahtotilaa koko organisaatiolta.
Tutkimus toteutettiin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena, jonka toteutukseen käytettiin puolistrukturoituja teemahaastatteluja. Tutkimuksessa haastateltiin seitsemää toimeksiantajayrityksessä toimivaa esihenkilöä, jotka työskentelivät eri puolilla organisaatiota. Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin, jonka jälkeen kerätystä aineistosta tehtiin aineistoanalyysi. Aineistosta nousi esiin neljä eri pääteemaa, joiden pohjalta johtopäätökset tehtiin.
Tutkimustuloksista selvisi esihenkilöiden suhtautuvan tekoälyyn pääosin myönteisesti. Tekoäly oli vielä varsin vieras käsite monelle esihenkilöistä. Haastatteluissa pohdittiin tekoälyn tuomia mahdollisuuksia organisaation sisällä, mutta myös sen käytön tuomia haasteita. Keskeisimpänä mahdollisuutena koettiin ajansäästö sekä toiminnan tehostuminen. Vastaavasti haasteita koettiin tulevan itse käyttöönotonprosessissa. Esihenkilöt tunnistavat henkilöstön pinttyneiden tapojen ja muutosvastaisuuden sekä siirtymän pitkän prosessin haastavan tekoälyn käyttöönottoa.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että haastateltavat näkevät tekoälyn keskeisenä tekijänä organisaation tehokkuuden ja kilpailukyvyn parantamisessa, ja sen käyttöönotto nähdään välttämättömänä pysyäkseen mukana teknologisen kehityksen tahdissa. Tekoälyn käyttöönotto ei kuitenkaan ole yksinkertaista, vaan vaatii kehittymistä ja tahtotilaa koko organisaatiolta.