Hankintatoimen mittariston uudistaminen
Nurmi, Aatu (2023)
Nurmi, Aatu
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121537692
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121537692
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää kohdeyrityksessä toimivien ostajien työhön vaikuttavat mittarit ja luoda hankintatoimen käyttöön mittaristo. Mittariston tarkoituksena on tarjota työkalu suorituskyvyn mittaamiseen organisaation ostajille, liiketoiminnoille sekä johdolle. Kohdeyrityksessä oli käytössä huomattava määrä mittareita, mutta niiden yhdenmukaistamista ja kommunikointia varten oli olemassa tarve uudistetulle mittaristolle.
Opinnäytetyön lähestymistavaksi valittiin tapaustutkimus, koska tutkittavana kohteena oli yksittäinen organisaatio, sen osa ja ilmiöt ja niihin kohdistettu kehittäminen. Tutkimusmenetelminä opinnäytetyössä on käytetty erilaisia haastatteluiden muotoja, dokumenttianalyysia ja havainnointia. Teemahaastatteluiden, avoimen haastattelun, havainnoinnin ja dokumenttianalyysin avulla selvitettiin kohdeyrityksen nykytilaa suhteessa mittareihin.
Nykytila-analyysissa selvisi työntekijöiden yleistä suhtautumista ja tietämystä mittareita kohtaan, mittareiden hyödyntämistä omassa työssään, kommunikointia, sekä strategian roolia mittaamisessa. Työntekijöiden välillä ilmeni huomattavasti eroavaisuuksia mittareiden roolista omassa työssään. Lisäksi ilmeni muutostoiveita mittaustuloksista kommunikoimiseen ja konkreettisia muutostoiveita mittaamisen kohteisiin. Kommunikoinnin todettiin olevan vähäistä ja paikoittain epäselvää. Osassa mittareista koettiin niiden mittaavan väärää kohdetta ostajan työtä ajatellen.
Ryhmähaastattelun avulla selvitettiin ostajien mielestä heille merkitseviä mittareita. Lisäksi kohdeyrityksessä oli tehty selvitys liiketoiminnoille merkitsevistä mittareista. Tutkimuksen tuloksena opinnäytetyössä valittiin mitattavat kohteet ja ehdotettiin mittaristomallia tasapainotetun tuloskortin periaatteen mukaisesti. Ehdotetun mittariston avulla kohdeyritys saa käyttöönsä työkalun, jolla se voi mitata hankintatoimen suorituskykyä ja kommunikoida sen tuloksista.
Opinnäytetyön lähestymistavaksi valittiin tapaustutkimus, koska tutkittavana kohteena oli yksittäinen organisaatio, sen osa ja ilmiöt ja niihin kohdistettu kehittäminen. Tutkimusmenetelminä opinnäytetyössä on käytetty erilaisia haastatteluiden muotoja, dokumenttianalyysia ja havainnointia. Teemahaastatteluiden, avoimen haastattelun, havainnoinnin ja dokumenttianalyysin avulla selvitettiin kohdeyrityksen nykytilaa suhteessa mittareihin.
Nykytila-analyysissa selvisi työntekijöiden yleistä suhtautumista ja tietämystä mittareita kohtaan, mittareiden hyödyntämistä omassa työssään, kommunikointia, sekä strategian roolia mittaamisessa. Työntekijöiden välillä ilmeni huomattavasti eroavaisuuksia mittareiden roolista omassa työssään. Lisäksi ilmeni muutostoiveita mittaustuloksista kommunikoimiseen ja konkreettisia muutostoiveita mittaamisen kohteisiin. Kommunikoinnin todettiin olevan vähäistä ja paikoittain epäselvää. Osassa mittareista koettiin niiden mittaavan väärää kohdetta ostajan työtä ajatellen.
Ryhmähaastattelun avulla selvitettiin ostajien mielestä heille merkitseviä mittareita. Lisäksi kohdeyrityksessä oli tehty selvitys liiketoiminnoille merkitsevistä mittareista. Tutkimuksen tuloksena opinnäytetyössä valittiin mitattavat kohteet ja ehdotettiin mittaristomallia tasapainotetun tuloskortin periaatteen mukaisesti. Ehdotetun mittariston avulla kohdeyritys saa käyttöönsä työkalun, jolla se voi mitata hankintatoimen suorituskykyä ja kommunikoida sen tuloksista.