Undersökning av beståndstäthet efter förstagallringar i Västra Nylands kustregion 2022

Abstract

I examensarbetet har jag undersökt beståndstätheten efter förstagallringar i kustregionen mellan Hangö och Kyrkslätt år 2022. Målet var att ta reda på ifall förstagallringarna är gjorda med en för hög gallringsstyrka eller inte. Det har gjorts tidigare undersökningar av gallringstätheten i mellersta Finland av Finlands skogscentral, där har resultaten varit att flera av objekten gallrats för kraftigt. I examensarbetet undersöker jag om situationen är lika eller annorlunda på kustregionen i södra Finland.

Det ingick totalt 11 objekt i undersökningen och objekten valdes ut med hjälp av Skogscentralens uppgifter om anmälan om användning av skog. Provytorna placerades ut systematiskt med programmen ArcGIS Pro och ArcGIS Online. Radien för provytorna var 9 meter och antalet per objekt var 6 till 9 beroende på objektets areal. Objektens areal var från 1 ha till 3 ha stora. Förutom stamantalet per hektar, övrehöjden och grundytan inventerades även rot- och stamskador på varje objekt.

Undersökningens resultat är att 9 av 10 objekt följer laggränsen vad gäller beståndets grundyta efter förstagallringen. Men när man jämför resultaten med rekommendationerna för råd i god skogsvård är det bara 3 av 10 objekt, som är gallrade till det rekommenderade stamantalet per hektar. Det vanligaste felet är att de är gallrade till ett för lågt stamantal per hektar. Speciellt tallbestånd är gallrade till ett stamantal per hektar som är under skogsvårdsrekommendationerna. Bland rot- och stamskador är medelskadeprocenten för objekten totalt 2 % varav 1,9 % är stamskador och 0,1 % rotskador.

Opinnäytetyössä olen tarkastellut puuston tiheyttä ensimmäisissä harvennushakkuissa Hangon ja Kirkkonummen välisellä rannikkoalueella. Kohteet on harvennettu vuonna 2022. Tavoitteena oli selvittää, tehdäänkö ensimmäiset harvennukset liian suurella harvennusvoimakkuudella vai ei. Suomen metsäkeskus on tehnyt tutkimuksia Keski-Suomen harvennustiheydestä. Metsäkeskuksen tulokset osoittavat, että useita metsiköitä on harvennettu liian voimakkaasti. Opinnäytetyössä selvitän, onko tilanne samanlainen vai erilainen Etelä-Suomen rannikkoalueella.

Tutkimuksessa oli yhteensä 11 eri kohdetta ja kohteet valittiin Metsäkeskuksen metsänkäytön ilmoitustietojen avulla. Koealueet sijoitettiin systemaattisesti ArcGIS Pro- ja ArcGIS Online ohjelmien avulla. Koealueiden säde oli 9 metriä ja niiden lukumäärä oli 6–9 riippuen kohteen pinta-alasta. Kohteiden pinta-ala oli 1–3 hehtaaria. Runkojen hehtaarikohtaisen määrän, yläkorkeuden ja maanpinnan lisäksi jokaisesta kohteesta inventoitiin myös juuri- ja runkovauriot.

Selvityksen tulos on, että 9 kohdetta 10:stä täyttää kannan peruspinta-alan osalta lakisääteisen rajan ensimmäisen harvennuksen jälkeen. Kun tuloksia verrataan hyvän metsänhoidon suosituksiin, vain kolmella kymmenestä kohteesta harvennetaan suositeltuun runkomäärään hehtaaria kohden. Yleisin virhe on, että niitä harvennetaan liian voimakkaasti, niin että hehtaaria kohden on liian vähän puita suositusten mukaan. Etenkin mäntymetsikköä harvennetaan liian voimakkaasti, niin että hehtaaria kohden jätetään liian vähän puita. Juuri- ja runkovaurioista kohteiden keskimääräinen vahinkoprosentti on yhteensä 2 %, josta runkovaurioita on 1,9 % ja juurivaurioita 0,1 %.

In my thesis I investigated the stand density after first thinnings in the coastal region in Finland between Hanko and Kirkkonummi in 2022. The goal was to find out if the first thinnings are made with too high thinning intensity or not. There have been previous investigations of the thinning density in central Finland by the Finnish Forestcenter, where the results were that several of the objects were thinned too heavily. In the thesis I wanted to find out if the situation is the same or different in the coastal region of southern Finland.

A total of 11 objects were included in the survey and the objects were selected with the help of the Finnish Forestcenter’s data on notification of forest use. Sample plots were placed systematically with the programs ArcGIS Pro and ArcGIS Online. The radius of the sample plotswas 9 meters and the number of sample plots per object was between 6 and 9 depending on the area of the object. The area of the objects was between 1 and 3 hectares in size. In addition to the number of trees per hectare, the upper height of the trees, and the basal area of the trees at 1,3 meters height, root damages and trunk/stem-damages was also measured on each object.

The result of the investigation showed that 9 objects out of 10 have a stand density above the minimum level stated in forest legislation, i.e. the basal area minimum criterion of the tree stands is fulfilled after the first thinning. However, when comparing the results with the recommendations of the forest management guidelines, only 3 objects out of 10 were thinned to the recommended stand density advised as number of trees per hectare. The most common anomaly is, that they are thinned too heavily and the remaining number of trees per hectare is too small. Pine stands particularly are thinned to a density, which is below the forest management’s guidelines. Among damages to roots and trunks/stems, the average damage percentage for the objects is a total of 2 %, of which 1,9 % is damages to trunks/stems and 0,1 % to roots.