Refekuva ideoinnin ja viestinnän apuvälineenä : kuvan laatu ja siitä käytävä keskustelu lavastetun kuvan ideoinnissa
Savaloja, Elsa (2023)
Savaloja, Elsa
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121637877
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121637877
Tiivistelmä
Refekuvaa käytetään yleisesti ideoinnin apuvälineenä sisustustoimittajan ja stylistin työssä. Kuvan käyttö liittyy yleensä osana toteutettavan kuvan sisällölliseen suunnitteluun. Tässä opinnäytetyössä tutkitaan refekuvan sisällön laatua ja tulkintaa, sekä siitä käytävää keskustelua sisustustoimittajan ja art directorin välillä toimeksiantotilanteessa. Työn tavoitteena oli selvittää hyvän refekuvan ominaisuuksia sekä siitä käytävän keskustelun laatua ja riittävyyttä.
Opinnäytetyön teoriaosassa perehdytään visuaaliseen lukutaitoon ja kuvan tulkintaan liittyviin semiotiikan käsitteisiin sekä dialogiin vaikuttaviin tekijöihin kirjallisuuden ja tutkimusten avulla. Teoriaa peilataan käytäntöön puolistrukturoitujen haastatteluiden avulla.
Opinnäytetyössä käsitellyn teorian ja haastatteluiden perusteella voidaan sanoa, että refekuvaan liittyvät haasteet painottuivat sisällöllisesti laadukkaan kuvan löytymiseen ja sen tulkintaan. Keskusteluun koettiin kuitenkin olevan liian vähän aikaa. Johtopäätöksenä tästä oli kuvan merkitystasojen avaaminen ja niiden tulkinnan helpottaminen, sekä käydyn keskustelun tehostaminen kysymysten avulla.
Opinnäytetyön teoriaosassa perehdytään visuaaliseen lukutaitoon ja kuvan tulkintaan liittyviin semiotiikan käsitteisiin sekä dialogiin vaikuttaviin tekijöihin kirjallisuuden ja tutkimusten avulla. Teoriaa peilataan käytäntöön puolistrukturoitujen haastatteluiden avulla.
Opinnäytetyössä käsitellyn teorian ja haastatteluiden perusteella voidaan sanoa, että refekuvaan liittyvät haasteet painottuivat sisällöllisesti laadukkaan kuvan löytymiseen ja sen tulkintaan. Keskusteluun koettiin kuitenkin olevan liian vähän aikaa. Johtopäätöksenä tästä oli kuvan merkitystasojen avaaminen ja niiden tulkinnan helpottaminen, sekä käydyn keskustelun tehostaminen kysymysten avulla.