Menscykeln och hälsa: en kvalitativ studie om kunskap om menscykeln och upplevelser av den menstruella hälsan hos kvinnor

Abstract

Syftet med detta examensarbete var att beskriva och uppnå en fördjupad förståelse för kvinnors kunskap om menscykeln och upplevelser av den menstruella hälsan. För att uppnå en fördjupad förståelse för kvinnors kunskap om och upplevelser av menstruation och menstruationscykeln och dess påverkan på den allmänna hälsan ställdes följande frågeställningar: vilka sätt, kännetecken och hjälpmedel använder sig kvinnor av för att förstå sin kropp och menstruationscykel, hur påverkar kvinnors menstruationscykel deras upplevda hälsa och vilka kunskapsluckor kan identifieras hos kvinnor relaterat till menstruationscykeln.

Som teoretisk utgångspunkt valdes en integrerad modell för hälsokompetens av Sørensen m.fl. (2012). För att svara på syftet användes semistrukturerade intervjuer av fokusgrupper som datainsamlingsmetod. I fokusgrupperna deltog sammanlagt tio kvinnor mellan 20–40 år i två virtuella videogruppsamtal med fem informanter per gång. Datamaterialet bearbetades genom kvalitativ innehållsanalys. Resultatet samlades under kategorierna: allmänna upplevelser av menscykeln och fertilitet, uppväxten, kunskap om menscykeln, upplevd hälsa, upplevelser av vården, framtiden inom menstruell hälsa.

Några informanter visar en djupare förståelse för kroppens signaler och har av eget intresse läst sig in på vad som händer under de olika faserna av menscykeln. Det är mest fokus på menstruationen men man vet inte vad som egentligen händer resten av dagarna. Flera av informanterna kan inte nämna olika faser av menscykeln. Ägglossning vet de flesta vad det är men har ingen kunskap som de kan koppla till att känna igen när de har ägglossning.

Det framkommer en viss medikalisering inom vården och flera har blivit erbjudna p-piller som förstahandsbehandling för menscykelrelaterade problem. Utveckling av hälsokompetens både hos kvinnor och professionella och bättre tillgänglighet av hälsorelaterad information behövs. Några informanter känner att de inte fått tillräckligt med information om biverkningar vid användning av p-piller eller hur det påverkar deras kropp. Kvinnor behöver förstå hälsorelaterad information för att kunna använda sig och ha nytta av den och för att kunna ta informerade beslut angående sin hälsa. Flera av informanterna menar att kunskapen om menstruell hälsa borde börja redan som barn. Insatser för att förbättra och försäkra sexual-, kropp- och känsloundervisningen i skolan skulle behöva förstärkas.

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kuvailla ja saavuttaa syvällisempi ymmärrys naisten kuukautiskierron tietoisuudesta sekä heidän kokemuksistaan kuukautiskiertoon liittyvästä terveydestä. Syvällisemmän ymmärryksen saavuttamiseksi naisten kuukautiskierron tietoisuudesta ja kokemuksista sekä kierron vaikutuksesta yleiseen terveyteen, esitettiin seuraavat kysymykset: millä tavoin, mitä tunnusmerkkejä ja apuvälineitä käyttäen naiset ymmärtävät kehoaan ja kuukautiskiertoaan, miten naisten kuukautiskierto vaikuttaa heidän kokemaansa terveyteen ja mitä tiedon puutteita naisilla voidaan tunnistaa kuukautiskiertoon liittyen.

Teoreettiseksi lähtökohdaksi valittiin terveysosaamisen käsitteellinen malli (Sørensen ym., 2012). Tavoitteen saavuttamiseksi tiedonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoituja haastatteluja fokusryhmissä. Fokusryhmiin osallistui yhteensä kymmenen 20–40 ikävuoden väliltä olevaa naista kahdessa virtuaalisessa videoryhmäpuhelussa, johon osallistui viisi informanttia kerralla. Tutkimusaineisto käsiteltiin laadullisen sisältöanalyysin avuin. Tulokset kerättiin seuraavien kategorioiden alle: yleisiä kokemuksia kuukautiskierrosta ja hedelmällisyydestä, kasvatus, kuukautiskierron tietämys, terveyteen liittyviä kokemuksia, kokemuksia terveydenhuollosta, kuukautisterveyden tulevaisuus.

Osalla tutkimukseen osallistuvista on syvällisempi ymmärrys kehon viesteistä, ja he ovat omasta mielenkiinnostaan lukeneet ja oppineet mitä eri kuukautiskierron vaiheissa tapahtuu. Suurin fokus on itse kuukautisvuodossa mutta ei tiedetä mitä kierron muina päivinä tapahtuu. Useampi tutkimukseen osallistuvista ei osaa nimetä kuukautiskierron eri vaiheita. Ovulaation tietävät suurin osa tutkimukseen osallistuvista, mutta heillä ei ole tietämystä, jonka he voisivat yhdistää ovulaation tunnistamiseen.

Tietynlaista medikalisaatiota on havaittavissa terveydenhuollossa ja useammalle on tarjottu ehkäisypillereitä ensilinjaisena hoitona kuukautiskiertoon liittyviin ongelmiin. Tarvitaan terveysosaamisen kehittämistä sekä naisten että ammattilaisten keskuudessa ja terveyteen liittyvän tiedon parempaa saatavuutta. Muutamat tutkimukseen osallistujat eivät olleet saaneet tarpeeksi tietoa ehkäisypillereiden sivuvaikutuksista ja miten ne vaikuttavat heidän kehoonsa. Naisten täytyy ymmärtää terveyteen liittyvää tietoa niin että he voivat käyttää ja hyötyä siitä ja voidakseen tehdä tietoisia päätöksiä omaan terveytensä suhteen. Monen mielestä tietoisuus kuukautiskiertoon liittyvästä terveydestä pitäisi aloittaa jo lapsuudessa. Seksuaali- sekä kehotunnekasvatuksen parantamiseen ja varmistamiseen tulisi panostaa enemmän kouluissa.

The aim of this thesis was to describe and reach a deeper understanding of women’s knowledge about the menstrual cycle and experiences of menstrual health. To reach a deeper understanding of women’s knowledge and experiences of menstruation and the impact of the menstrual cycle on overall health, the following research questions were asked: which ways, signs and tools do women use to understand their body and menstrual cycle, how does the menstrual cycle impact perceived menstrual health and what gaps in knowledge can be found in relation to the menstrual cycle.

The integrated model of health literacy by Sørensen et.al. (2012) was chosen as a theoretical framework. To collect data, semi structured interviews in focus groups were used. A total of ten women between the ages of 20–40 years participated in two sessions of virtual meetings with 5 participants in each session. Data was processed using qualitative content analysis. Results were compiled under the following categories: general experiences of the menstrual cycle and fertility, adolescence and youth, knowledge of the menstrual cycle, perceived health, experiences of healthcare services, the future in menstrual health.

A few participants show a deeper understanding for the signs of the body and have done their own research about what happens in the different phases of the menstrual cycle due to their personal interest in the subject. The focal point is mostly on the bleeding itself and a lack of knowledge on what happens during the remaining days of the menstrual cycle is reported. Many of the participants cannot name different phases of the menstrual cycle. Most know what ovulation is but don’t have the appropriate knowledge to apply to acknowledge when ovulation would occur.

There seems to be a certain level of medicalization within healthcare services and a few of the participants have been offered contraceptive pills as a firsthand option for treatment of menstrual related problems. Developing health literacy both among women and professionals and better availability of health-related information is needed. Some participants feel that they have not received enough information about side effects when using contraceptive pills or how it affects their body. Women need to understand healthrelated information to be able to use and benefit from it and to make informed decisions about their health. Many of the participants say that knowledge about menstrual health should start from childhood. Efforts to improve and ensure sexual health and body emotion education in schools should be strengthened.