Takimmaisen säärilihaksen toimintahäiriön kuntoutus fysioterapeuttisilla menetelmillä

Abstract

Takimmaisen säärilihaksen toimintahäiriö on alidiagnosoitu ja terveyden alan ammattilaisten keskuudessa huonosti tunnistettu vaiva, jolla on kivun ja toiminnanrajoitteiden välityksellä merkittävä heikentävä vaikutus elämänlaatuun. Takimmaisen säärilihaksen oikeanlaisella toiminnalla on merkittävä vaikutus alaraajan biomekaniikkaan. Sen lisäksi, että se saa aikaan jalkaterän supinaation ja nilkan plantaarifleksion, on se yksi tärkeimmistä jalkaterän sisäkaaren ja keskiosan tukijoista. Takimmaisen säärilihaksen toimintahäiriössä takimmaisen säärilihaksen jänne ei pysty toimimaan tarkoituksenmukaisella tavallaan, josta seuraa jalkaterän sisäkaaren progressiivinen madaltuminen, jalkaterän takaosan valgus-linjaus ja jalkaterän etuosan abduktio epämuodostuma. Tilan edetessä takimmaisen säärilihaksen jänteen lisäksi vaurioita alkaa syntymään myös muihin kudoksiin kuten ligamentteihin. Ilman kuntoutusta takimmaisen säärilihaksen toimintahäiriö etenee ja lopulta jalkaterään kehittynyt epämuodostuma muuttuu joustavasta kiinteäksi. Takimmaisen säärilihaksen toimintahäiriötä voidaan hoitaa konservatiivisesti sen varhaisissa vaiheissa, jonka takia on tärkeää, että terveyden alan ammattilaiset tunnistavat vaivan ajoissa.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli integroivan kirjallisuuskatsauksen avulla selvittää, millaisilla fysioterapeuttisilla menetelmillä takimmaisen säärilihaksen toimintahäiriötä voidaan kuntouttaa ja millaisilla ortooseilla voidaan tehokkaimmin vaikuttaa toimintahäiriön aiheuttamaan jalkaterän epänormaaliin kinematiikkaan. Kirjallisuuskatsauksessa käytettiin PubMed, CINAHL ja PEDro tietokantoja. Aineisto kerättiin lokakuussa 2023. Sisäänotto- ja poissulkukriteerien mukaisesti kirjallisuuskatsaukseen valittiin yhteensä kuusi tutkimusta.

Ortoosin käyttöön yhdistetty vastus- ja venyttelyharjoittelu vaikuttaa olevan tehokas keino vähentämään kipua ja parantamaan toimintakykyä henkilöillä, joilla on varhaisen vaiheen takimmaisen säärilihaksen toimintahäiriö. Eksentristä lihastyötapaa käyttämällä voidaan mahdollisesti saada enemmän hyötyjä kuin konsentrista lihastyötapaa käyttämällä, mutta aihe vaatii lisätutkimuksia. Ortoosien käyttö osana takimmaisen säärilihaksen toimintahäiriön kuntoutusta näyttäisi olevan vaikuttavaa niin yksinään kuin yhdistettynä vastus- ja venyttelyharjoitteluun. Tulokset viittaavat siihen, että yksilölliset ortoosit ovat tehokkaimpia lisäämään jalkaterän takaosan inversiota ja jalkaterän etuosan plantaarifleksiota. Jalkaterän etuosan abduktiota korjasi merkittävästi vain standardi nilkka-jalkaortoosi, jossa oli lateraalinen pidennyskomponentti.