Ympäristönsuojelu ja peliteoria
Hakkarainen, Ville (2023)
Hakkarainen, Ville
2023
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121938415
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121938415
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan ympäristönsuojelua peliteorian näkökulmasta. Työssä keskitytään vangin dilemmaan ja yhteistyöpeliin. Tavoitteena on esitellä aiheesta tehtyä tutkimusta ja havainnollistaa kuinka peliteorian avulla voidaan lisätä ymmärrystä ympäristönsuojeluun liittyvistä haasteista.
Työn aluksi käydään läpi peliteorian perusteita yleisellä tasolla. Seuraavaksi peliteoriaa sovelletaan kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin, joihin liittyviä ongelmia voidaan kuvata vangin dilemman avulla. Dilemmalle esitetään ratkaisuksi vaihtoehtoisia malleja ja mekanismisuunnittelua. Lopuksi tarkastellaan otsonikatoa aiheuttavia aineita rajoittavaa Montrealin pöytäkirjaa, ja verrataan sitä kasvihuonekaasuja rajoittaviin sopimuksiin.
Peliteoreettiset mallit eivät kuvaa ympäristönsuojeluun liittyviä ongelmia tyhjentävästi, mutta niiden avulla on mahdollista analysoida eri toimijoiden välistä vuorovaikutusta ja tasapainotiloja. Työn tarkastelun perusteella erityisen haastavia ovat tilanteet, joita kuvaa vangin dilemma. Tällöin lopputulos voi olla kaikkien toimijoiden kannalta epäsuotuisa, ja dynamiikkaa on vaikea purkaa. Yksi mahdollinen selitys Montrealin pöytäkirjan menestykselle onkin, että tilanne oli lähtökohtaisesti suotuisa otsonikatoa aiheuttavien yhdisteiden rajoittamiselle, eikä sopimusta voida soveltaa sellaisenaan muihin ympäristöongelmiin.
Työn aluksi käydään läpi peliteorian perusteita yleisellä tasolla. Seuraavaksi peliteoriaa sovelletaan kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin, joihin liittyviä ongelmia voidaan kuvata vangin dilemman avulla. Dilemmalle esitetään ratkaisuksi vaihtoehtoisia malleja ja mekanismisuunnittelua. Lopuksi tarkastellaan otsonikatoa aiheuttavia aineita rajoittavaa Montrealin pöytäkirjaa, ja verrataan sitä kasvihuonekaasuja rajoittaviin sopimuksiin.
Peliteoreettiset mallit eivät kuvaa ympäristönsuojeluun liittyviä ongelmia tyhjentävästi, mutta niiden avulla on mahdollista analysoida eri toimijoiden välistä vuorovaikutusta ja tasapainotiloja. Työn tarkastelun perusteella erityisen haastavia ovat tilanteet, joita kuvaa vangin dilemma. Tällöin lopputulos voi olla kaikkien toimijoiden kannalta epäsuotuisa, ja dynamiikkaa on vaikea purkaa. Yksi mahdollinen selitys Montrealin pöytäkirjan menestykselle onkin, että tilanne oli lähtökohtaisesti suotuisa otsonikatoa aiheuttavien yhdisteiden rajoittamiselle, eikä sopimusta voida soveltaa sellaisenaan muihin ympäristöongelmiin.