Hyvinvointialueilla työskentelevien toimintaterapeuttien työn sisältö ja ajankäyttö : valtakunnallinen kyselytutkimus
Keski-Koukkari, Noora (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121938376
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121938376
Tiivistelmä
Toimintaterapeuttien ajankäyttöä on tutkittu Suomessa aikaisemmin ainoastaan vuonna 2001, jonka jälkeen sosiaali- ja terveysala koki muutoksia. Viimeisempänä muutoksena toimintaterapeuttien työelämään vaikutti sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistus vuoden 2023 alusta. Lisäksi henkilöstöpula, ikääntyvän väestön kasvava palvelutarve sekä hoito- ja palveluvelka taustoittivat sosiaali- ja terveysalan kehittymistä.
Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia hyvinvointialueilla työskentelevien toimintaterapeuttien työn sisältöä, työaluetta ja ajankäyttöä kuntoutuksen näkökulmasta. Tavoitteena oli kartoittaa, miten hyvinvointialueilla työskentelevät toimintaterapeutit kuvailevat ja arvioivat erityisesti ajankäyttöään välittömässä asiakastyössä. Tutkimuksen yhteistyökumppanina toimi Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry. Kohderyhmänä toimivat hyvinvointialueilla työskennelleet lääkinnällisen ja sosiaalisen kuntoutuksen toimintaterapeutit, jotka kuuluivat Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry jäsenistöön. Aineisto kerättiin Webropol-kyselynä alkusyksystä 2023, ja se analysoitiin IBM SPSS Statistics -ohjelmistolla. Aineistonkeruu ja analyysi toteutettiin määrällisen eli kvantitatiivisen tutkimuksen viitekehyksestä.
Kyselyyn vastanneet hyvinvointialueilla työskennelleet toimintaterapeutit (N = 146) työskentelivät pääsääntöisesti perustasolla avohoidossa. Toimintaterapeutit oli resursoitu suurimmaksi osaksi työskentelemään aikuisasiakkaiden kanssa sekä työskentelemään neurologisesti ja psykiatrisesti oireilevien asiakkaiden kanssa. Arviojaksot kyettiin toteuttamaan pääosin hyvinvointialueen omana toimintana, mutta terapiajaksojen toteuttaminen omana toimintana ei aina ollut mahdollista. Viikossa toimintaterapeuteilla oli tyypillisesti 7–17 (ka. 12) yksilökäyntiä viikossa, sekä ryhmää pitävillä toimintaterapeuteilla kaksi ryhmää. Asiakaskäyntien kesto oli useimmiten 60 minuuttia.
Asiakaskäyntejä pidettiin eniten toimitiloissa ja jonkin verran asiakkaan omassa toimintaympäristössä. Suuri osa toimintaterapeuteista ei pitänyt yhtään etävastaanottoa viikossa. Keskimäärin asiakaskäynnit sisälsivät eniten arviota asiakkaan toiminnallisuudesta ja toiseksi eniten toiminnallisuuden edistämistä. Asiakaskäynnit sisälsivät vähiten neuvontaa ja ohjausta toiminnallisuuden edistämisessä. Hyvinvointialueella työskennelleet toimintaterapeutit kuvailivat tekevänsä montaa työtehtävää samanaikaisesti ja työn keskeytyvän usein. Lisäksi toimintaterapeutit kuvailivat työn sisältävän yllättäviä muutoksia tai suunnitelman vaihdoksia. Toimintaterapeuteilla oli tasaisesti eriäviä mielipiteitä siitä, onko heidän edustamansa hyvinvointialueen toimintaterapiapalvelut kehittymässä oikeaan suuntaan.
Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia hyvinvointialueilla työskentelevien toimintaterapeuttien työn sisältöä, työaluetta ja ajankäyttöä kuntoutuksen näkökulmasta. Tavoitteena oli kartoittaa, miten hyvinvointialueilla työskentelevät toimintaterapeutit kuvailevat ja arvioivat erityisesti ajankäyttöään välittömässä asiakastyössä. Tutkimuksen yhteistyökumppanina toimi Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry. Kohderyhmänä toimivat hyvinvointialueilla työskennelleet lääkinnällisen ja sosiaalisen kuntoutuksen toimintaterapeutit, jotka kuuluivat Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry jäsenistöön. Aineisto kerättiin Webropol-kyselynä alkusyksystä 2023, ja se analysoitiin IBM SPSS Statistics -ohjelmistolla. Aineistonkeruu ja analyysi toteutettiin määrällisen eli kvantitatiivisen tutkimuksen viitekehyksestä.
Kyselyyn vastanneet hyvinvointialueilla työskennelleet toimintaterapeutit (N = 146) työskentelivät pääsääntöisesti perustasolla avohoidossa. Toimintaterapeutit oli resursoitu suurimmaksi osaksi työskentelemään aikuisasiakkaiden kanssa sekä työskentelemään neurologisesti ja psykiatrisesti oireilevien asiakkaiden kanssa. Arviojaksot kyettiin toteuttamaan pääosin hyvinvointialueen omana toimintana, mutta terapiajaksojen toteuttaminen omana toimintana ei aina ollut mahdollista. Viikossa toimintaterapeuteilla oli tyypillisesti 7–17 (ka. 12) yksilökäyntiä viikossa, sekä ryhmää pitävillä toimintaterapeuteilla kaksi ryhmää. Asiakaskäyntien kesto oli useimmiten 60 minuuttia.
Asiakaskäyntejä pidettiin eniten toimitiloissa ja jonkin verran asiakkaan omassa toimintaympäristössä. Suuri osa toimintaterapeuteista ei pitänyt yhtään etävastaanottoa viikossa. Keskimäärin asiakaskäynnit sisälsivät eniten arviota asiakkaan toiminnallisuudesta ja toiseksi eniten toiminnallisuuden edistämistä. Asiakaskäynnit sisälsivät vähiten neuvontaa ja ohjausta toiminnallisuuden edistämisessä. Hyvinvointialueella työskennelleet toimintaterapeutit kuvailivat tekevänsä montaa työtehtävää samanaikaisesti ja työn keskeytyvän usein. Lisäksi toimintaterapeutit kuvailivat työn sisältävän yllättäviä muutoksia tai suunnitelman vaihdoksia. Toimintaterapeuteilla oli tasaisesti eriäviä mielipiteitä siitä, onko heidän edustamansa hyvinvointialueen toimintaterapiapalvelut kehittymässä oikeaan suuntaan.