Seksuaalisen ahdistelun kriminalisointi uudistetussa seksuaalirikoslainsäädännössä
Hänninen, Joni (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023122038642
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023122038642
Tiivistelmä
Rikoslakia uudistettiin seksuaalirikoslainsäädännön osalta 1.1.2023. Lakiuudistuksen tarkoitus oli lisätä yksilön koskemattomuuden suojaa ja parantaa henkilön seksuaalista itsemääräämisoikeutta. Lakimuutoksen myötä mm. seksuaalinen ahdistelu rikosnimikkeenä muuttui ja sen 1 momenttiin lisättiin kohta 2. Uudistuksen myötä kriminalisoitiin myös muu kuin fyysisesti tapahtuva seksuaalinen ahdistelu. Muilta osin seksuaalinen ahdistelu rikosnimikkeenä pysyi ennallaan.
Tutkimuksen tavoite oli käydä läpi lakiuudistuksen tuomat muutokset seksuaaliseen ahdisteluun rikosnimikkeenä ja ennen kaikkea selvittää mitä muu kuin fyysinen ahdistelu käytännössä tarkoittaa. Tutkimus suoritettiin oikeusdogmaattisena eli lainopillisena tutkimuksena. Lainopillisin menetelmin käytiin läpi seksuaalisen ahdistelun 1 momenttia ja asiaa tutkittiin mm. hallituksen esityksen ja siihen liittyvien valiokuntien asiakirjojen kautta. 1 momentin 2. kohtaan liittyi tiettyjä ongelmakohtia rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen kannalta ja tätä ongelmaa selvitettiin erinäisten oikeuskirjallisuusteosten kautta. Seksuaalista ahdistelua punnittiin myös rikostapausten kautta, jotka korkein oikeus oli ratkaissut ennen nykyisen lain voimaantuloa. Näin arvioitiin olisiko näissä tapauksissa vastaaja tuomittu seksuaalisesta ahdistelusta nykyisen lainsäädännön perusteella.
Tutkimustulosten perusteella saatiin hallituksen esityksestä useita käytännön esimerkkejä, milloin joku voi syyllistyä seksuaaliseen ahdisteluun muullakin tavalla kuin fyysisesti koskettelemalla. Rikosasioita ratkaistaessa oleellista osaa näyttelee aikaisempi oikeuskäytäntö ja tutkimuksessa todettiin, että koska nykyisen lainsäädännön mukaista oikeuskäytäntöä seksuaalisesta ahdistelusta ei vielä ole olemassa, ei tutkimustulosten perusteella voida varmasti sanoa millainen muu kuin fyysisen teko on rangaistavaa ja mikä ei. Rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen kannalta ongelmallinen avoin tekotapa oli tutkimustulosten mukaan kuitenkin hyväksyttävää, koska seksuaalirikosten luonne on sellainen, ettei kaikki tekomuotoja pystytä aukottomasti laissa luettelemaan.
Tutkimuksen tavoite oli käydä läpi lakiuudistuksen tuomat muutokset seksuaaliseen ahdisteluun rikosnimikkeenä ja ennen kaikkea selvittää mitä muu kuin fyysinen ahdistelu käytännössä tarkoittaa. Tutkimus suoritettiin oikeusdogmaattisena eli lainopillisena tutkimuksena. Lainopillisin menetelmin käytiin läpi seksuaalisen ahdistelun 1 momenttia ja asiaa tutkittiin mm. hallituksen esityksen ja siihen liittyvien valiokuntien asiakirjojen kautta. 1 momentin 2. kohtaan liittyi tiettyjä ongelmakohtia rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen kannalta ja tätä ongelmaa selvitettiin erinäisten oikeuskirjallisuusteosten kautta. Seksuaalista ahdistelua punnittiin myös rikostapausten kautta, jotka korkein oikeus oli ratkaissut ennen nykyisen lain voimaantuloa. Näin arvioitiin olisiko näissä tapauksissa vastaaja tuomittu seksuaalisesta ahdistelusta nykyisen lainsäädännön perusteella.
Tutkimustulosten perusteella saatiin hallituksen esityksestä useita käytännön esimerkkejä, milloin joku voi syyllistyä seksuaaliseen ahdisteluun muullakin tavalla kuin fyysisesti koskettelemalla. Rikosasioita ratkaistaessa oleellista osaa näyttelee aikaisempi oikeuskäytäntö ja tutkimuksessa todettiin, että koska nykyisen lainsäädännön mukaista oikeuskäytäntöä seksuaalisesta ahdistelusta ei vielä ole olemassa, ei tutkimustulosten perusteella voida varmasti sanoa millainen muu kuin fyysisen teko on rangaistavaa ja mikä ei. Rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen kannalta ongelmallinen avoin tekotapa oli tutkimustulosten mukaan kuitenkin hyväksyttävää, koska seksuaalirikosten luonne on sellainen, ettei kaikki tekomuotoja pystytä aukottomasti laissa luettelemaan.