MS-tautia ja harvinaisia neurologisia sairauksia sairastavien miesten työllisyystilanne, työkyky ja työkyvyn tuen tarpeet
Helminen, Tanja (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023122038734
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023122038734
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli saada tietoa työikäisten MS-tautia ja harvinaista neurologista sairautta sairastavien miesten työllistymisestä, työkyvystä ja työkyvyn tuen tarpeesta. Opinnäytetyö oli lähtökohdiltaan kvantitatiivinen, jossa aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella. Opinnäytetyö sisälsi myös kvalitatiivisia piirteitä. Menetelmällisellä triangulaatiolla pyrittiin täydentämään tiedonkeruuta. Opinnäytetyön tilaa- jana toimi Neuroliitto ry.
Opinnäytetyön kyselylomake lähetettiin Neuroliiton jäsenrekisterin kautta 757, 18–64 - vuotiaalle MS-tautia tai harvinaista neurologista sairautta sairastavalle miehelle. Vas- tauksia tuli 188, N= 188. Vastausprosentiksi muodostui 24,8 %. Kyselyyn vastanneista 155 sairasti MS-tautia ja 26 harvinaista neurologista sairautta. Vastaukset käsiteltiin Microsoft Excel - taulukko-ohjelman avulla ja avoimista kysymyksistä saatiin täydennystä ja selvennystä strukturoituihin kysymyksiin.
Opinnäytetyön kyselyyn vastaajista 40 % työskenteli kokoaikaisessa työssä ja 13 % osa- aikatyössä. Vastaajien koetun työkyvyn keskiarvoksi tuli 6,3, asteikolla 1–10. Vastaajat kokivat sairautensa oireiden haittaavan työelämässä. Tukea työkykyynsä vastaajat kokivat saaneensa kuntoutuksesta, erilaisista työjärjestelyistä sekä perheeltä. Työterveys- huollon rooli työkyvyn tukijana näyttäytyi ristiriitaisena. Työterveyshuollon tuki koet- tiin riittävänä, mutta toisaalta kokemus oli, ettei työterveyshuollossa seurattu työkykyä. Käytetyimmät työjärjestelyt olivat muutokset työaikaan, työn kevennykset, lepotaukojen mahdollistuminen sekä ergonomiaan tehdyt parannukset. Työkyvyn tukemiseen toivottiin vertaistukea, tietoa osatyökykyisyydestä sekä urasuunnittelua.
Opinnäytetyön kyselylomake lähetettiin Neuroliiton jäsenrekisterin kautta 757, 18–64 - vuotiaalle MS-tautia tai harvinaista neurologista sairautta sairastavalle miehelle. Vas- tauksia tuli 188, N= 188. Vastausprosentiksi muodostui 24,8 %. Kyselyyn vastanneista 155 sairasti MS-tautia ja 26 harvinaista neurologista sairautta. Vastaukset käsiteltiin Microsoft Excel - taulukko-ohjelman avulla ja avoimista kysymyksistä saatiin täydennystä ja selvennystä strukturoituihin kysymyksiin.
Opinnäytetyön kyselyyn vastaajista 40 % työskenteli kokoaikaisessa työssä ja 13 % osa- aikatyössä. Vastaajien koetun työkyvyn keskiarvoksi tuli 6,3, asteikolla 1–10. Vastaajat kokivat sairautensa oireiden haittaavan työelämässä. Tukea työkykyynsä vastaajat kokivat saaneensa kuntoutuksesta, erilaisista työjärjestelyistä sekä perheeltä. Työterveys- huollon rooli työkyvyn tukijana näyttäytyi ristiriitaisena. Työterveyshuollon tuki koet- tiin riittävänä, mutta toisaalta kokemus oli, ettei työterveyshuollossa seurattu työkykyä. Käytetyimmät työjärjestelyt olivat muutokset työaikaan, työn kevennykset, lepotaukojen mahdollistuminen sekä ergonomiaan tehdyt parannukset. Työkyvyn tukemiseen toivottiin vertaistukea, tietoa osatyökykyisyydestä sekä urasuunnittelua.