Koronapandemiasta se lähti: uudistuva johtajuus etä- ja hybridityön johtamisessa
Valkonen, Kirsi (2023)
Valkonen, Kirsi
2023
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023122038608
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023122038608
Tiivistelmä
Äkillisesti puhjenneen koronapandemian seurauksena Jämsän kaupungissa siirryttiin etä- ja hybridityöhön valtakunnallisten ohjeiden mukaisesti maaliskuussa vuonna 2020. Toimintaympäristön muutos vaikutti työn sisältöön, työntekijöiden työstä suoriutumiseen ja johtajuuteen. Uudistuvalla johtajuudella tuli ratkaista työyhteisön vuorovaikutuksen muuttuminen, digitalisaation käytön lisääntyminen ja näiden vaikutukset asiakastyöhön.
Jämsän kaupunki selvitti marraskuussa 2021 työntekijöiden kokemuksia koronapandemian aikana muuttuneesta työstä. Toteutettu henkilöstökysely perustui Työterveyslaitoksen Paluu tulevaisuuteen- mallikyselyyn, jolla kerättiin tietoa valtakunnallisesti äkillisen muutoksen ymmärtämiseksi ja kriisistä selviytymiseksi.
Tällä laadullisella tutkimuksella muodostettiin käsitys muuttuvan toimintaympäristön vaikutuksista uudistuvaan johtajuuteen. Tutkimusaineisto pelkistettiin käyttämällä aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Tutkimuksessa tulivat esille työntekijöiden kokemus johtajuuden ja työohjeiden puuttumisesta, jotka näkyivät työntekijöillä epävarmuuden tunteina ja huolipuheina. Toisaalta koko Jämsän kaupungin henkilöstö oli samassa tilanteessa koronapandemian alkaessa ja sen edetessä. Digitalisaation käytön lisääntyminen ja oppiminen vaikuttivat työntekijöiden kokemuksiin myönteisesti työstä suoriutumisessa. Lisäksi esihenkilöiden nopea puuttuminen mieltä askarruttaviin asioihin lisäsi myönteistä kokemusta työssä.
Koronapandemian kaltaiseen äkilliseen kriisiin Jämsän kaupungissa ei osattu varautua, mutta työstä selviydyttiin itseohjautumalla, verkostoitumalla ja yhteiskehittämisellä. Digiosaamisen vajetta todettiin kaikilla toimialoilla ja työntekijöiden osaamisessa oli suuria eroja. Verkkoalustojen käyttöönottoa tuettiin ja osaamista jaettiin yli organisaatiorajojen. Työntekijät kertoivat opiskelleensa uusia verkkoalustoja vapaa-ajalla, mikä johti ongelmiin työajan rajaamisessa. Haasteista huolimatta etä- ja hybridityön toivottiin jatkuvan edelleen pandemian jälkeen. Toivetta perusteltiin työn joustavuudella, taloudellisuudella, paremmalla työrauhalla ja työteholla.
Tutkimuksella pystyttiin lisäämään ymmärrystä etä- ja hybridityön johtamisen erityisyydestä lähityön johtamiseen verrattuna. Lisäksi huomattiin, että yksilöiden asiantuntijuutta ja innovatiivisuutta tulisi jatkossa hyödyntää suunnitelmallisemmin.
Jämsän kaupunki selvitti marraskuussa 2021 työntekijöiden kokemuksia koronapandemian aikana muuttuneesta työstä. Toteutettu henkilöstökysely perustui Työterveyslaitoksen Paluu tulevaisuuteen- mallikyselyyn, jolla kerättiin tietoa valtakunnallisesti äkillisen muutoksen ymmärtämiseksi ja kriisistä selviytymiseksi.
Tällä laadullisella tutkimuksella muodostettiin käsitys muuttuvan toimintaympäristön vaikutuksista uudistuvaan johtajuuteen. Tutkimusaineisto pelkistettiin käyttämällä aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Tutkimuksessa tulivat esille työntekijöiden kokemus johtajuuden ja työohjeiden puuttumisesta, jotka näkyivät työntekijöillä epävarmuuden tunteina ja huolipuheina. Toisaalta koko Jämsän kaupungin henkilöstö oli samassa tilanteessa koronapandemian alkaessa ja sen edetessä. Digitalisaation käytön lisääntyminen ja oppiminen vaikuttivat työntekijöiden kokemuksiin myönteisesti työstä suoriutumisessa. Lisäksi esihenkilöiden nopea puuttuminen mieltä askarruttaviin asioihin lisäsi myönteistä kokemusta työssä.
Koronapandemian kaltaiseen äkilliseen kriisiin Jämsän kaupungissa ei osattu varautua, mutta työstä selviydyttiin itseohjautumalla, verkostoitumalla ja yhteiskehittämisellä. Digiosaamisen vajetta todettiin kaikilla toimialoilla ja työntekijöiden osaamisessa oli suuria eroja. Verkkoalustojen käyttöönottoa tuettiin ja osaamista jaettiin yli organisaatiorajojen. Työntekijät kertoivat opiskelleensa uusia verkkoalustoja vapaa-ajalla, mikä johti ongelmiin työajan rajaamisessa. Haasteista huolimatta etä- ja hybridityön toivottiin jatkuvan edelleen pandemian jälkeen. Toivetta perusteltiin työn joustavuudella, taloudellisuudella, paremmalla työrauhalla ja työteholla.
Tutkimuksella pystyttiin lisäämään ymmärrystä etä- ja hybridityön johtamisen erityisyydestä lähityön johtamiseen verrattuna. Lisäksi huomattiin, että yksilöiden asiantuntijuutta ja innovatiivisuutta tulisi jatkossa hyödyntää suunnitelmallisemmin.
