Satakuntalaisten lastensuojelulaitosten käytäntöjä ja näkökulmia lasten hatkoilta paluuseen

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää satakuntalaisten lastensuojelulaitosten käytäntöjä ja näkökulmia lasten hatkoilta paluuseen. Hatkaamisella tarkoitetaan tässä työssä, sitä kun huostaanotettu lapsi lähtee omin luvin pois sijoitusyksiköstään tai ei palaa sinne sovittuna aikana. Tavoitteena oli, saada selville millaisia käytäntöjä laitoksilla on ja onko niissä yhteneväisyyksiä.

Opinnäytetyön teoriaosuus jakaantuu neljään osaan. Ensimmäisessä osassa on käsitelty lastensuojelua ja sen tehtävää sekä lastensuojelulakia keskittyen erityisesti lastensuojelulaitoksiin, lastensuojelulaitosten henkilöstöön sekä rajoitustoimenpiteisiin. Toisessa osassa on esitelty hatkaamista lastensuojelulain sekä tutkimustiedon näkökulmasta. Kolmannessa osassa on lyhyesti kuvattu lapsen kasvua ja kehitystä sekä siihen liittyviä riskitekijöitä. Viimeinen teoria osuudessa on käyty läpi tutkimusmenetelmiä.

Tein opinnäytetyön yhteistyössä Satakunnan hyvinvointialueen lastensuojelun kehittämisyksikön kanssa. Tutkimus toteutettiin määrällisenä tutkimuksena. Aineistonkeruu toteutettiin internetissä täytettävällä kyselylomakkeella, joka lähetettiin jokaiseen satakuntalaiseen lastensuojelulaitokseen. Kyselyyn vastauksia tuli yhteensä 18 kappaletta (n=18).

Tutkimuksen perusteella satakuntalaisissa lastensuojelulaitoksissa oli useita yhteneväisiä käytäntöjä lapsen palatessa hatkoilta. Lapsi otetaan vastaan positiivisesti ja lapsen perustarpeista huolehditaan. Hänen kanssaan keskustellaan hatkan aikaisista tapahtumista ja siihen johtaneista syistä. Mahdolliset seuraamukset kuten rajoituspäätökset arvioidaan yksilöllisesti ja aina niitä ei välttämättä edes tule. Tutkimuksessa myös selvisi, että Satakunnan lastensuojelulaitoksista hatkataan harvoin ja hatkojen pituus on lyhyt.

The purpose of this thesis was to find out the practices and perspectives of the child welfare institutions in the Satakunta on the return of child from absence without permission. In this work, absence without permission means when a child taken into care leaves their placement unit with their own permission or does not return there at the agreed time. The goal was to find out what kind of practices the institutions have and whether there are similarities in them.

The theory part of the thesis is divided into four parts. In the first part, have been discussed child protection and its mission. It also has been discussed child protection law focusing especially on child protection institutions, the personnel of child protection institutions, and restrictive measures. In the second part, absence without mission is presented from the point of view of the child protection law and research data. The third part briefly describes the child's growth and development and related risk factors. The last theory in the section has gone through research methods.

I did the thesis in cooperation with the child protection development unit of Satakunta welfare area. The study was carried out as a quantitative study. The data collection was carried out with a questionnaire filled out on the internet, which was sent to each child welfare institution in Satakunta. There were a total of 18 answers to the survey (n=18).

Based on the research, the child protection institutions in Satakunta had several consistent practices when a child returns from absence without permission. The child is received positively, and the child's basic needs are taken care of. The events during absence without leave and the reasons that led to it will be discussed with child. Possible sanctions, such as restriction decisions, are assessed individually and may not always come. The research also revealed that Satakunta's child protection institutions are rarely leave without permission and the length of the absences is short.