RAI-arvioinnin hyödyntäminen ikääntyvien hoito- ja palvelusuunnitelmassa
Timonen, Maarit (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023122038776
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023122038776
Tiivistelmä
Ikääntyminen ja iäkkään väestön terveys ja hyvinvointi ovat niin Suomessa kuin kansainvälisestikin tärkeitä ja ajankohtaisia asioita, sillä ikääntyneiden osuus on kasvusuunnassa. Ikääntyneiden yhdenmukaisella arvioinnilla saadaan tavoitteellinen ja suunnitelmallinen perusta hoidolle ja tarvittaville palveluille ja pystytään näin suunnittelemaan yksilöllinen hoiva jokaiselle ikääntyneelle.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selkeyttää hoitohenkilöstölle mikä on RAI-arviointi ja miksi sen käytöstä on hyötyä, sekä tuoda RAI-arvioinnin hyödyntämisestä lisää tietoa hoitohenkilöstölle. Yhtenä tavoitteena oli myös kannustaa hoitohenkilöstöä hyödyntämään RAI-arviointivälinettä, koska vanhuspalvelulaissa on määritelty, että hyvinvointialueiden velvollisuutena olisi käyttää RAI-arviointivälineistöä 1.4.2023 alkaen. Tutkimuskysymyksenä opinnäytetyössä oli: miten RAI-arviointia voi hyödyntää hoito- ja palvelusuunnitelman laatimisessa? Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, koska haluttiin tutkia aihetta laajemmin. Tiedonhankinnassa tietokantoina käytettiin Mediciä, Cinahlia, Finnaa, Medlinea, PubMediä ja Valto valtioneuvoston yhteistä julkaisuarkistoa. Aineisto kerättiin elokuussa 2023. Opinnäytetyöhön valikoitui seitsemän tutkimusta, jotka olivat julkaistu vuosina 2015–2022.
Kirjallisuuskatsauksen tulosten perusteella kävi ilmi, ettei RAI-arviointimenetelmän hyödyntäminen hoitosuunnitelmassa ollut yksiselitteistä. Oikeaoppisesti hyödynnettynä siitä oli kuitenkin selvästi positiivisia vaikutuksia. Merkittävimpinä hyötyinä näkyivät positiiviset vaikutukset ikääntyneiden toimintakyvyssä sekä yhtenäinen hoidon suunnittelu. Haasteina oli arviointiin tarvittavan ajan puute ja koulutusten riittämättömyys. Haittoina oli toimintakyvyn laskeminen, joka usein johtui väärin tai puutteellisesti täytetyistä arvioinneista.
Tulokset osoittavat, että RAI-arvioinnin kautta saatavat tulokset ja mittariarvot ovat luotettavia ja laadukkaita. Niiden hyödyntäminen hoitosuunnitelmassa parantaa hoidon laatua ja mahdollistaa paremmin hoidon suunnittelun. Intensiivisesti käytettynä RAI-arvioinnilla pystytään tukemaan hoitoprosessia ja huomioimaan ikääntyneen yksilölliset tavoitteet ja tarpeet paremmin. RAI-arvioinnin mittarit huomioivat yksilölliset
muutokset ja mahdollistavat säännöllisten arviointien myötä ikääntyneen toimintakyvyn muutosten tarkastelun.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selkeyttää hoitohenkilöstölle mikä on RAI-arviointi ja miksi sen käytöstä on hyötyä, sekä tuoda RAI-arvioinnin hyödyntämisestä lisää tietoa hoitohenkilöstölle. Yhtenä tavoitteena oli myös kannustaa hoitohenkilöstöä hyödyntämään RAI-arviointivälinettä, koska vanhuspalvelulaissa on määritelty, että hyvinvointialueiden velvollisuutena olisi käyttää RAI-arviointivälineistöä 1.4.2023 alkaen. Tutkimuskysymyksenä opinnäytetyössä oli: miten RAI-arviointia voi hyödyntää hoito- ja palvelusuunnitelman laatimisessa? Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, koska haluttiin tutkia aihetta laajemmin. Tiedonhankinnassa tietokantoina käytettiin Mediciä, Cinahlia, Finnaa, Medlinea, PubMediä ja Valto valtioneuvoston yhteistä julkaisuarkistoa. Aineisto kerättiin elokuussa 2023. Opinnäytetyöhön valikoitui seitsemän tutkimusta, jotka olivat julkaistu vuosina 2015–2022.
Kirjallisuuskatsauksen tulosten perusteella kävi ilmi, ettei RAI-arviointimenetelmän hyödyntäminen hoitosuunnitelmassa ollut yksiselitteistä. Oikeaoppisesti hyödynnettynä siitä oli kuitenkin selvästi positiivisia vaikutuksia. Merkittävimpinä hyötyinä näkyivät positiiviset vaikutukset ikääntyneiden toimintakyvyssä sekä yhtenäinen hoidon suunnittelu. Haasteina oli arviointiin tarvittavan ajan puute ja koulutusten riittämättömyys. Haittoina oli toimintakyvyn laskeminen, joka usein johtui väärin tai puutteellisesti täytetyistä arvioinneista.
Tulokset osoittavat, että RAI-arvioinnin kautta saatavat tulokset ja mittariarvot ovat luotettavia ja laadukkaita. Niiden hyödyntäminen hoitosuunnitelmassa parantaa hoidon laatua ja mahdollistaa paremmin hoidon suunnittelun. Intensiivisesti käytettynä RAI-arvioinnilla pystytään tukemaan hoitoprosessia ja huomioimaan ikääntyneen yksilölliset tavoitteet ja tarpeet paremmin. RAI-arvioinnin mittarit huomioivat yksilölliset
muutokset ja mahdollistavat säännöllisten arviointien myötä ikääntyneen toimintakyvyn muutosten tarkastelun.